Hiilineutraali kirkko: karkaavatko tavoitteet?
Hiilineutraali kirkko -tiekartassa tavoitteet vuodelle 2025 ovat öljytön kirkko, fossiiliton sähkö, päästöjen kompensointi ja Kirkon ympäristödiplomi kaikilla seurakunnilla. Näyttävätkö tavoitteet olevan saavutettavissa, Kirkkohallituksen kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen?
– Ne ovat vaativia tavoitteita, ja niiden saavuttamiseen on vielä matkaa. Työskentelemme kovasti kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tukena on erityinen kirkon kärkihanke.
– Vuosina 2020 ja 2021 työskenteli asiantuntija tukemassa seurakuntia siirtymään rakennuksissa fossiilittomaan energiaan. Tälle ja seuraavalle vuodelle on rekrytoitu talotekniikan asiantuntija, joka on yhteydessä seurakuntiin ja jonka palveluja ne voivat käyttää.
– Tällä hetkellä öljylämmityksessä on noin 8 prosenttia rakennuskannasta. Viime vuoden tuimme tehostetusti seurakuntia hankkimaan ympäristödiplomin. Palkattuna oli asiantuntija. Käytännössä kaikilla suurimmilla seurakunnilla on jo diplomi, mutta matkaa tavoitteeseen on vielä.
Missä erityisesti on kirimistä?
– Seurakunnilla on noin 7000 rakennusta. Niiden ilmastovaikutus on aivan ratkaiseva. Jo siirtyminen fossiilittomaan sähköön auttaa paljon, ja edellä mainittu öljystä luopuminen. Myös ruokaan ja liikkumiseen liittyy runsaasti päästöjä.
Tampereella meneillään on ympäristöohjelman vuoden 2023 toteutuman selvittely. Ympäristödiplomi on voimassa vuoden 2025 loppuun asti.
Millaiseksi työkaluksi diplomi on osoittautunut?
– Tampereen seurakunnat ovat olleet mukana kirkon ympäristöjärjestelmässä jo sen alkuajoista asti. Se kertoo arvostettavasta ja pitkäjänteisestä sitoutumisesta ympäristötyöhön.
– Seurakunnat ovat liittyneet varsin vahvasti mukaan järjestelmään. Se tarjoaa seurakunnille räätälöidyn, päivitetyn ja koetellun välineen huolehtia ympäristövastuustaan ja pyrkiä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2030 mennessä.
Dubain ilmastokokousta on kutsuttu myös draamaksi ja silmänkääntötempuksi.
Millainen yleisvaikutelma kokouksesta jäi?
– Kokous oli yllättäen tuloksiltaan varsin onnistunut. Isäntä, Arabiemiraatit hoiti tehtävänsä hyvin. Jo kokouksen alussa saatiin perustettua globaalin etelän toivoma, ilmasto-oikeudenmukaisuutta lisäävä rahasto korvaamaan menetyksiä ja vahinkoja.
– Toinen pitkäaikainen tavoite oli kirjata öljystä luopuminen sopimuksiin. Siinäkin kokouksessa onnistuttiin, joskin vielä heikohkolla kirjauksella. On upeaa, että tällaisena aikana 197 maata voi sopia yksimielisesti tavoitteista! Lisää työtä tarvitaan, mutta silti.
Oliko ilmasto-oikeudenmukaisuus esillä?
– Rahaston rahoitus on vielä puutteellista. Globaali pohjoinen on aiheuttanut ilmastonmuutoksen, ja sen tulee ottaa vastuu paitsi sen hillitsemisestä myös syntyneestä ilmastovelasta.
– Yritysten toiminta voi auttaa siinä, mutta kirkkojen mielestä tarvitaan ilmastorahoitukseen vastikkeetonta rahaa valtioilta. Se suuntautuu myös kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville.
Miten kirkko voi edistää Dubain päätösten toteutumista?
– Tekemällä oman osansa ilmastotalkoissa. Kirkon ympäristöjärjestelmään sisältyy myös tuki lähetykselle ja kansainväliselle diakonialle. Kirkko pitää keskusteluissa, kannanotoissa ja kansainvälisissä kirkkoliitoissa esillä ilmasto-oikeudenmukaisuutta.
Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaiset kirkot ja Suomen Lähetysseura järjestivät Dubain kokouksen sivutapahtuman.
Mikä sivutapahtuman anti on tulevaisuudelle?
– Tapahtumassa puhuivat lisäkseni ruotsalainen piispa Marika Markovits ja tansanialainen nuori vaikuttaja Erick Capira.
–Viestimme oli hyvin saman suuntainen. Tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja päästöjen hillitsemistä. Jatkuva pienten askelien ottaminen ja päättäväinen suunnassa pysyminen vievät oikeaan suuntaan. On vain jo kiire.
Teksti: Asta Kettunen
Tampereen seurakuntien ympäristötyö
Kirkko ja kaupunki -lehden juttu Dubain tuloksista
Suomen Kuvalehti: tavoite karkaa