Hiilineutraaliustavoitteet ja tiekartat kirittävät
Kaupungin sitoutuminen hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ja evankelis–luterilaisen kirkon vastaava tavoite on otettu Tampereen seurakunnilla tosissaan. Energiansäästö vaikuttaa ympäristön lisäksi usein kukkaroonkin.
– Hiilineutraali kirkko on energiatehokkuusinvestoinneissa ja päästöjen vähentämisessä tärkeä kirittäjä. Meillä päästövähennysten tiekartan mukaan päästöjä leikataan 10 prosenttiin vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Mutta taloudellinen säästö toteutuu samaan aikaan, huomauttaa kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.
Tampereen seurakunnilla on vuoteen 2024 asti voimassa oleva kirkon ympäristödiplomi, mikä velvoittaa seuraamaan omassa ympäristöohjelmassa lueteltujen hankkeiden toteutumista.
– Kirkon ilmasto- ja energiastrategia on linjassa Pirkanmaan energia- ja ilmastostrategian kanssa, lisää yhteiskunnallisen työn diakoni Sari Peltonen, joka toimii myös ympäristötoimikunnan sihteerinä.
Kirkon strategian valmistelleen asiantuntijatyöryhmän arvion mukaan suurin osa kirkon toiminnan päästöistä tulee kiinteistöjen lämmittämisestä ja sähkönkulutuksesta. Seurakuntia ohjeistetaan muun muassa parantamaan rakennusten energiatehokkuutta sekä mittaamaan ja seuraamaan tilojen käyttöastetta.
Koko Suomi aikoo viimeistään vuonna 2035 tuottaa hiilidioksidipäästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan. Tiekartta päästöjen vähentämiseen löytyy myös Tampereen kaupungilta, ja sen tavoitteiden toteutumista voi seurata verkossa.
Öljystä eroon pian
Öljyä käytetään lämmitykseen vielä kolmessa seurakuntien kiinteistössä. Sen lisäksi öljysäiliö on paikoillaan parissa muussa kohteessa. Öljystä aiotaan päästä kokonaan eroon vuoden 2023 loppuun mennessä.
Aito Toimintakeskus on siirtymässä maalämpöön, jonka lisäksi käyttöön jää järvilämpö. Öljylämmitys on käytössä, kunnes maalämpö toimii kunnolla.
Tarjouspyynnöt Aiton maalämmöstä ovat lähdössä eteenpäin, ja tavoitteena on saada päätökset aikaan keväällä. Tulossa on 12 maalämpökaivoa, jotka mahdollistavat 40 000 litran öljysäiliön lähdön kellarista.
– Harjussa odotetaan kovasti, mitä öljyn tilalle Lamminpään Rauhanportissa. Bertel Strömmerin alun perin väliaikaiseksi piirtämän rakennuksen käytöstä on käyty keskustelua, mutta joka tapauksessa tarvitaan jokin paikka muistotilaisuuksille sekä päiväkodin ja hautausmaan työntekijöiden käyttöön, kertoo ylivahtimestari Seppo Janhonen.
Myös Aitolahden vanhan kirkon viereisessä seurakuntatalossa on öljysäiliö, mutta rakennus on jo kylmillään. Öljy lämmitti vielä viime vuoteen asti myös kirkkoa, jossa on nykyisin maalämpöpumppu.
Aurinkoenergiaa ja järvilämpöä
Seurakuntayhtymä osti Diabeteskeskuksen, nykyisen Aito-keskuksen, keväällä 2018.
– Järvilämpö oli paikallaan jo kiinteistöä ostettaessa, mutta se oli öljylämmityksen tukena, Päätalo tietää.
Lisäksi energiatehokkuus on parantunut ilmanvaihtoremonttiin kuuluvan lämmön talteenoton ansiosta, mainitsee projektikoordinaattori Juha Anttila.
Aito-keskuksen vanhimman majoitussiiven kunnostus saatiin valmiiksi tammikuun loppupuolella. Toimintakeskuksen katolle asennettiin viime vuonna 193 aurinkopaneelia. Määrä on mitoitettu keskuksen kesän käytön mukaan. Suurimmillaan teho on 71 kilowattia.
– Järjestelmä ehtii kerätä vuosittain energiaa neljän omakotitalon lämmityksen verran, ennen kuin lumi taas sataa paneeleiden päälle, Anttila kertoo.
– Aito on otollinen paikka, jossa on paljon kattopinta-alaa, ja käyttö on korkeimmillaan silloin, kun aurinkokin on korkeimmillaan, lisää talotekniikkainsinööri Juha Tiainen.
– Aurinkopaneeleita tulee ilman muuta seurakuntien kiinteistöihin enemmän sitä mukaa kuin sopivia projekteja tulee vastaan. Nyt se alkaa olla myös taloudellisesti mielekästä, lupaa Päätalo.
Päätös niiden asentamisesta Teiskon kokoontumisrakennuksen katolle on jo tehty. Suunnitelmissa on paneelien laittaminen myös Hervannan ja Kalevan kirkkojen katoille, jos ja kun säädöt muutoksista kaupunkikuvassa ja mahdollisissa heijastuksissa on ratkaistu.
– Hervannan kirkon tulevassa saneerauksessa energiatehokkuus on erittäin merkittävä osa investointia.
Seurakuntien talon suhteen aurinkovoiman hankintapäätös on yhtiön käsissä, ja palomääräyksetkin on otettava huomioon, mutta Päätalo uskoo tämän olevan vain ajan kysymys.
– Seurakuntien talossa on yli 10 000 neliömetriä, eli se on iso kohde, ja sellaiseen on lähtökohtaisesti helppo löytää järkeviä investointeja, Päätalo huomauttaa.
Toistaiseksi aurinkosähköä ei kannata tuottaa yli oman tarpeen, koska korvaus on kovin pieni. Aurinkosähkö ei myöskään sovellu kaikkialle: joidenkin kirkkojen yhteyteen paneelien laittaminen ei ole mahdollista, ja on myös rakennuksia, joissa sähköä tarvitaan vain pieni osa vuotta.
Yhtymän energiakatselmukset toteutettiin vuosina 2019 ja 2020. Niiden perusteella tehdään energiatehokkuutta parantavia hankkeita, jotka toteutetaan kannattavuusjärjestyksessä. Niille varataan vuosittain 400 000 euroa.
– Muutoksiin on myös saatu valtion energiatukia, mikä sekin osoittaa, että ne ovat olleet merkittäviä, Anttila vinkkaa.
Tavoitteena on alentaa kohteiden energiankulutusta vuosittain 1,5 prosenttia.
– Suuri haaste on se, että seurakunnilla on tiloja, jotka ovat käytössä vain osan aikaa, Tiainen huomauttaa.
Täysin kylmilleen paikkoja ei kuitenkaan voi jättää, siitä kärsisivät sekä rakenteet että taideaarteet ja esimerkiksi urut. Vanhoissa rakennuksissa voi myös sattua monenmoista.
– Tietysti olisi hyvä, että tilojen käyttöä voisi vielä monipuolistaa.
Monipuolistaminen tarkoittaa muuntuvia tiloja ja monia samanaikaisia käyttöjä, mutta myös seurakunnan ulkopuolista käyttöä.
Tiloista osa on vuokrattu yrityksille ja yksityisille. Yhtymän omistuksessa on esimerkiksi 134 ja Hautainhoitorahastolla 51 asuntoa.
Seuraaminen tärkeää
Yhtymän kiinteistöstrategiassa todetaan, että energiankäyttöä seurataan aktiivisesti, ja tehokkuuden parantamiseksi etsitään uusia innovaatioita ja sovelluksia. Sen lisäksi tehdään aktiivista yhteistyötä alan toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.
Sähkön, kaukolämmön, veden sekä yleistä energiankulutusta on jo muutamia vuosia seurattu ajantasaisella järjestelmällä, josta pystytään näkemään, missä toimenpiteitä tarvitaan heti tai mihin pitää kiinnittää huomiota jatkossa.
Seurannassa on noin 60 kohdetta, eli lähes kaikki seurakuntien kiinteistöt. Joiltain toimittajilta tiedot tulevat heidän oman tietojenkeruunsa kautta.
Vuodessa energian kulutus on 13 miljoonan kilowattitunnin luokkaa. Korona näkyy: viime vuonna veden kulutus laski edellisvuodesta, mutta lämmitys, sähkö ja kokonaisenergian kulutus nousivat.
– Ei ole mahdollista toimia niin, että aina säästetään koko ajan lisää, koska olosuhteet muuttuvat, huomauttaa Tiainen.
Mittaaminen on hänen mukaansa kehittynyt luotettavaksi 2000-luvulla. Seurannan rakentaminen on vaatinut paljon työtä, mutta seurakunnat on halunnut olla edelläkävijä. Järjestelmä maksaa vähitellen itsensä takaisin.
Hän muistuttaa kuitenkin, ettei pelkkä laitteiden hankinta riitä, vaan tarvitaan valvontaa, säätämistä ja toimenpiteitä.
Tiainen antaa tunnustusta hyvälle työporukalle, mutta myös seurakuntien valmiudelle ottaa vastaan uusia ideoita. Yhtymän ulkopuoleltakin tulevia vinkkejä luvataan kuunnella.
– Niin sanotut hullut ideat voivat olla hyvinkin toteuttamiskelpoisia. On erittäin hyvä, jos vinkkejä annetaan.
Hänen mielestään on hienoa, että näistä asioista kysellään, koska se osoittaa, että ratkaisuja pidetään sekä hyvinä että tärkeinä.
Ilmanvaihdossa on tärkeintä, että tiloissa on hyvä työskennellä ja oleilla.
– Ymmärrys ilmanvaihdosta on vuosikymmenten aikana kehittynyt valtavasti, sanoo Tiainen.
Yhtymän rakennuskanta on kuitenkin moninainen, ja siksi myös ilmanvaihtoratkaisuja on monia. Kohteet ovat myös keskenään kovin erilaisia.
Ilmalämpöpumppuja käytetään muutamissa rakennuksissa lämmityksen lisäksi viilennykseen. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta sähköstä on jo luovuttu. Myös sähköautoilun mahdollisuuksia edistetään.
Koneita vähemmän
Tietokoneiden energiankulutuksesta kannetaan huolta maailmanlaajuisesti.
– Konesali on edelleen käytössä ja sen käyttöä jatketaan, mutta sähkönkulutus on nykyisin melko pientä alhaisen kuorman takia, kertoo Tampereen seurakuntien ICT-kehityspäällikkö Keijo Pulkkinen.
Pääosin on siirrytty kannettaviin tietokoneisiin, joiden virrankulutus on merkittävästi pienempää kuin pöytäkoneiden.
– Kokonaisuudessaan sähkön kulutus on meillä siis laskenut koko ajan.
– Ostamme myös pelkästään metallikuorisia kannettavia, joten muovin käyttö on vähäisempää ja kierrätettävyys paranee. Osa kannettavista ja puhelimista on valmistettu kierrätetystä alumiinista.
Kumppanien verkostossa
Tampereen seurakuntayhtymä on liittynyt Tampereen seudun ilmastokumppanien verkostoon. Kumppaneita on nyt 91. Mukana on sekä yrityksiä että yhteisöjä, isoja ja pieniä, ja eri toimialoilta, kertoo projektipäällikkö Pirkko Eteläaho.
– Tampereen seurakunnat lähti mukaan ensimmäisten joukossa, ja olemme tosi tyytyväisiä siitä monipuolisesta ilmastotyöstä, mitä seurakunta tekee. Jo ilmastolupauksessaan Tampereen seurakunnat kertoo ympäristödiplomistaan ja ympäristöohjelmastaan, joten ympäristöasiat on seurakunnan toiminnassa ja tulevan toiminnan suunnittelussa kattavasti huomioitu.
Eteläahon mukaan ilmastokumppanuusmallista haluttiin seudullinen, ja koska Business Tampere edustaa koko Tampereen kaupunkiseutua elinkeino- ja kehitysyhtiönä, se oli luonteva valinta koordinaattoriksi.
Yhtiö hakee tänä vuonna oman toimintansa ohjaamiseksi Ekokompassi-sertifikaattia.
– Tavoitteenamme on näyttää hyvää esimerkkiä seudun yrityksille, yhteisöille ja asukkaille oman toimintamme kehittämisen kautta. Tavoitteenamme on edistää ja tukea kaupunkiseutumme yritysten ja kuntien ilmastotyötä ja -tavoitteita kohti hiilineutraalia Tampereen seutua 2030.
– Edistämme toimintamme ja toimenpiteidemme kautta teollisuuden uudistumista ja digitalisaatiota sekä vähähiilisten arvo- ja palveluketjujen kehittämistä.
Business Tampere lupaa yrityksille ja yhteisöille myös tietoa, työkaluja ja verkostoja ilmastotyön tekemiseen.
Teksti: Asta Kettunen
Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiasta