Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen on toimintaa, sopeutumista – ja toivoa

Hän on työskennellyt ympäristöasioiden parissa järjestön kehitysyhteistyöyksikössä kolmisen vuotta.

Gawazan mukaan ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita ja voima, joka uhkaa viedä pohjan ja vaikuttavuuden koko lähetystyöltä.

– Jos ei pyritä ratkaisemaan asiaa, joka liittyy elämän ylläpitämiseen, kaikki muukin työmme, kuten koulutus sekä työ naisten ja lasten elämän parantamiseksi, muuttuu merkityksettömäksi.

Hillintää ja sopeutumista

Ruusa Gawaza sanoo, että ilmastonmuutos etenee vääjäämättä.

– Ilmasto, luonnonolosuhteet, viljelyolosuhteet ja elinkeinon harjoittaminen ovat jo muuttuneet. Kaikkien pitää toimia, ja paljon pitää tapahtua samaan aikaan – ei ole aikaa vitkutella.

– Se edellyttää, että kaikki valtiot sitoutuisivat Pariisin ilmastosopimukseen. Suomi on ottanut ilmastoasioissa isoja harppauksia, mutta samaan aikaan tiedämme, että kaikki maat eivät ole mukana talkoissa, huokaa Gawaza.

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Ruusa Gawaza haluaa puhua kulutuksen hillinnästä ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen.

– Ilmastonmuutoksen hillinnän tarve on suurin länsimaissa. On todella tehtävä töitä, että kulutus kääntyy kestävämmäksi. Ei riitä, että hiilidioksidipäästöjä kompensoidaan. Niitä täytyy selvästi vähentää.

– Samoin sopeutumisen kehitysmaissa pitää tapahtua jo nyt, ja sinne pitää kääntää kansainvälisiä rahavirtoja. Kehitysmaiden tärkein viesti on, että me tarvitsemme rahaa, eväitä ja apua sopeutumiseen.

Päästöjä voi korvata

Viime vuoden Ruusa Gawaza on kehittänyt ja johtanut Suomen Lähetysseuran Hope Fund -päästökompensaatiojärjestelmää, joka aloitti toimintansa toukokuussa.

– Se tarjoaa seurakunnille, yrityksille ja yhteisöille mahdollisuuden esimerkiksi lentomatkustuksesta aiheutuvien päästöjen korvaamiseen. Järjestö tekee sijoitusrahoilla ilmastonmuutoksen vastaista työtä kohdemaissaan. Lähetysseura kompensoi myös omien työntekijöidensä lentomatkat.

Hope Fund -varoja käytetään muun muassa yhteisöpohjaisiin metsityshankkeisiin Tansaniassa ja Nepalissa. Tavoitteena on ennen kaikkea hiilen sitominen.

– Lisäksi tuetaan paikallisia ihmisiä, jotta he pystyisivät edelleen elämään alueilla, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta.

Porvoon tuomiokapituli ja kirkkohallitus ovat jo mukana Hope Fund -järjestelmässä.

– Myös Tampereen seurakuntayhtymä on edelläkävijä ympäristöasioissa, ja siksi parhaillaan käydään neuvotteluja myös Tampereen ja sekä noin kymmenen yrityksen kanssa, kiittää Tampereella asuva Ruusa Gawaza.

Hän antaa tunnustusta koko kirkolle.

– On todella hienoa, että instituutiona kirkko on ympäristönsuojeluasioissa vaikuttamistyön ja toiminnan etunenässä. Kirkolla on hieno energia- ja ilmastostrategia, ja monilla seurakunnilla on jo ympäristödiplomi.

Ruusa Gawaza muistuttaa, että myös yksittäinen ihminen voi osallistua ympäristötyöhön monin tavoin.

– Lokakuussa Lähetysseura julkaisi laskurin, jonka avulla jokainen lennon varannut ihminen voi laskea matkoistaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja kompensoida ne tukemalla Lähetysseuran yhteisöpohjaisia metsityshankkeita.

Tasaus-kampanja tukee tänä vuonna ilmastonmuutoksen vastaista työtä Tansaniassa, Senegalissa, Mauritaniassa, Zimbabwessa, Nepalissa, Kambodžassa, Laosissa ja Boliviassa. Lähetysseura saa tähän työhön myös ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea. Tasaus-keräys jatkuu kevätpäivän tasaukseen, joka on 20. maaliskuuta 2020.

Ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta tehtävää työtä voi tukea myös ryhtymällä Lähetysseuran Ympäristöpankin lahjoittajaksi.

Suomen Lähetysseuran ilmastoasiantuntija Ruusa Gawaza haluaa kääntää ilmastoahdistuksen toiminnaksi ja toiveikkuudeksi. Uskoa tulevaisuuteen antoi muun muassa nuorten ilmastomielenosoitus, johon hän itsekin osallistui Tampereen Keskustorilla lokakuussa. Kuva: Marjatta Kosonen/ SLS

Ruokaturvaa ja toimeentuloa

Suomen Lähetysseura tekee ilmastonmuutoksen vastaista työtä opettamalla kestäviä viljelymenetelmiä ja parantamalla ympäristöolosuhteita. Paikallisten kumppaneiden kanssa autetaan erityisesti kaikkein köyhimpiä ihmisryhmiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen parantamalla ruokaturvaa ja toimeentulomahdollisuuksia.

Metsien kasvatus ja suojelu ovat Lähetysseuran ilmastotyön keskiössä. Puilla ja metsillä on merkittävä rooli siellä, missä aavikoituminen uhkaa elinolosuhteita. Metsät tarjoavat suojaa, ruokaa ja toimeentuloa. Lisäksi ne suojaavat ja lannoittavat maaperää luonnollisesti.

Isommassa mittakaavassa puut myös sitovat hiilidioksidia tehokkaasti, joten metsittäminen auttaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa monella tasolla.

Yhteisöpohjaisessa ilmastotyössä toteutetaan monia käytännön ratkaisuja, kuten vesi- ja viljelyjärjestelmien rakentamista. Ympäristökasvatuksessa jaetaan tietoa esimerkiksi jätehuollosta, kierrätyksestä sekä ekologisista ja kestävistä viljely- ja ruoanvalmistusratkaisuista.

Ruusa Gawaza vieraili hiljattain koulutusmatkalla Zimbabwessa, jossa ilmastonmuutos aiheuttaa ankaraa kuivuutta. Joukko paikallisia naisia osallistui kurssiin, jossa heille neuvottiin, kuinka rakennetaan tippakastelujärjestelmä. He oppivat myös, miten savesta rakennetaan puita säästävä liesi ja kuinka jätteitä kompostoidaan.

– He olivat kaikesta oppimastaan todella innoissaan, täynnä tarmoa ja valmiita toimimaan. Kurssi osoitti, että yksinkertaiset sopeutumiskeinot eivät edes välttämättä vaadi paljon rahaa, iloitsee Gawaza.

Toivoa ja toimintaa

Gawaza muistuttaa, että käytännön hankkeiden ohella Lähetysseura tekee tärkeää vaikuttamistyötä.

– Viestimme ympäristönsuojelutyöstä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta sekä pidämme asiaa esillä monilla isoilla foorumeilla.

Hän haluaa puhua myös toivosta.

– Se tuntuu jo kuluneelta fraasilta, mutta yritän olla toiveikas. En suostu siihen, että maailma tuhoutuu ympäriltäni. Haluan kääntää ahdistuksen toiminnaksi.

Gawaza uskoo, että kun näkee toimintaa ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, alkaa tehdä ympäristöä säästäviä asioita myös itse ja kannustaa toisiakin toimimaan.

– Voi kuluttaa harkiten, säästää energiaa, syödä kasvisruokaa ja ottaa oppia isoäitien säästäväisyydestä. Miksi et keittäisi tänä vuonna joulupuuroksi ohrapuuroa epäekologisen riisipuuron sijaan.

 – Aina voi avata suunsa, muistuttaa ympäristönsuojelusta sekä pitää vaikkapa työkavereille ja perheelle palopuheita, hymyilee Gawaza.

Teksti: Kirsi Airikka