Kaikilla on oikeus puhtaaseen veteen ja käymälään

Tiesitkö, että noin 1,7 miljardia ihmistä maailmassa on vailla edes perustason käymälää? Heistä noin 500 miljoonaa tekee tarpeensa maastoon, ja 3,6 miljardin ihmisen käymälätuotoksen käsittelyä ei hoideta asianmukaisesti.

Sambian hanke kouluttaa erityisesti naisia kuivakäymälöiden käyttöön, ja naisryhmät ovat hankkeen keskeisiä toimijoita. Kuvassa ovat Sari Laurila ja Mukunin kylän naisryhmä ja yksi kylään rakennetuista kuivakäymälöistä. Kuva Sari Laurilan arkisto

Yhdistyksen kehitysyhteistyöhankkeilla pyritään varmistamaan terveellinen ja turvallinen tulevaisuus kohdealueilla antamalla hygieniakasvatusta ja käymäläoppia sekä rakentamalla kuivakäymälöitä.

Käymälöiden rakentaminen yleisiin kohteisiin, kuten kouluihin, hyödyttää mahdollisimman suurta käyttäjäkuntaa. Kuivakäymälät säästävät vettä, energiaa ja ravinteita tuleville sukupolville.

Huussin projektipäällikkö, ympäristöinsinööri Sari Laurila on työskennellyt 18 vuotta kuivakäymälöiden ja sanitaation parissa sekä Suomessa että maailmalla.

– Kaikki hankemaamme ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä, joten vielä on paljon tehtävää, kertoo Laurila, joka on tälläkin hetkellä yhdessä yhdistyksen kohdemaista, Sambiassa, eteläisessä Afrikassa.

Sanitaatio tarkoittaa yleistä terveyttä ylläpitäviä toimia, jotka käsittävät puhtaan juomaveden, toimivan viemäröinnin ja hygieeniset käymälät.

Ekologinen sanitaatio taas on ihmisten ulosteen ja virtsan keräämistä, käsittelyä ja hyötykäyttöä luontoa, vettä ja energiaa säästävällä tavalla.

– Mahdollisuus kunnolliseen sanitaatioon on yksi ihmisen perusoikeuksista, jonka turvaamisella estetään taudinaiheuttajien leviäminen ja juomaveden saastuminen, muistuttaa Laurila.

Työ edistyy Sambiassa

Yhdistys on toiminut Sambiassa vuodesta 2006 lähtien. Maaohjelman toisessa vaiheessa Laurila ja paikalliset kumppanit jatkavat sanitaatiotilanteen parantamista ja ongelmien ratkaisemista.

– Tällä hetkellä edelleen vain 32 prosenttia sambialaisista on perussanitaation piirissä. Hommat kuitenkin etenevät, ja työtä tehdään 16 läänissä. Mukana on neljä järjestöä, ja tiimissä on noin 15 työntekijää sekä vessojen rakentajia, kertoo Laurila, joka on Huussin ainoa työntekijä projekteissa.

Hankkeen päärahoittaja on Suomen ulkoministeriö, jonka osuus on 85 prosenttia. Käymäläyhdistys hankkii loput 15 prosenttia rahoituksesta kummilahjoituksilla, jäsenmaksuilla ja tuotemyynnillä.

– Varainkeruu on yhdistykselle iso haaste. Hankepyyntöjä tulee ympäri maailmaa, mutta niihin ei pystytä sitoutumaan, harmittelee Laurila.

Laurilan mukaan työ Sambiassa on monipuolista ja sitä tehdään ympäri maata.

– Rakennamme kuivakäymälöitä sekä annamme hygieniakasvatusta ja käymäläoppia esimerkiksi kouluissa. Tyttöjä koulutetaan kuukautishygienian parantamisessa. Työ sisältää myös viljelykokeita ja -tutkimuksia sekä vesi- ja käymälänäytteiden ottamista.

Vesi, sanitaatio ja hygienia kulkevat käsi kädessä – Sambian hankkeissa on rakennettu käymälöiden lisäksi myös kaivoja. Kuvassa ovat Sari Laurila ja Kalokon kylän naisia kaivolla. Kuva Sari Laurilan arkisto.

Vaikka kehitys on Laurilan mukaan ollut varsinkin maaseudulla hidasta, on Sambia toimintaympäristönä muuttunut.

– Nyt työllemme on hallinnon tuki, ja yhteistyötä tehdään vesi- ja sanitaatioministeriön kanssa.

Sambia-hanke jatkuu vuoden 2024 loppuun, ja Laurilan mukaan sille haetaan todennäköisesti jatkoa.

– Kysymysmerkki tosin on Suomen uusi hallitus. Siitä riippuu, miten kehitysyhteistyövaroja myönnetään.

Tukea naisille ja tytöille

Huussilla on meneillään kestävän sanitaation kehityshanke myös Ghanassa. Kenian Wash and grow -hankkeessa toimitaan yhteistyössä Mifuko Trust -järjestön sekä Mifuko Oy:n kanssa. Se on punottuja koreja valmistava yritys, jossa työskentelee noin 1 300 naista.   

– Tavoitteena on, että naiset saisivat muutakin toimeentuloa esimerkiksi maanviljelystä.

Keniassa kärsitään kuivuudesta. Ilmastonmuutos näkyy esimerkiksi siten, kolmen viime sadekauden aikana on satanut vain vähän.

– Asukkailla ei ole varaa keinolannoitteisiin, jotka myös vaativat kastelua. Siksi on otettu käyttöön kestäviä ja vanhoja menetelmiä, kuten vuoroviljelyä, ja lisätty virtsalannoitteiden käyttöä.

Myös puiden istutusta on edistetty, ja sambialaiset kouluttajat ovat antaneet apua Keniassa.

Vaikka koronapandemia on koetellut monin tavoin koko maailmaa, Laurilan mukaan sillä on ollut myös myönteisiä vaikutuksia Afrikassa.

– Käsihygienia on parantunut huomattavasti, ja se on kantanut hedelmää: ripulitauteja on saatu ehkäistyä merkittävästi. Joka paikassa on nyt käsienpesupaikkoja ja käsidesiä tarjolla. Muitakin myönteisiä signaaleja on näkyvissä, iloitsee Sambian pääkaupungissa Lusakassa oleskeleva Laurila.

Käymäläyhdistyksellä riittää edelleen tehtävää myös Suomessa. Huolta aiheuttavat vesistöjen rehevöityminen ja toisaalta hupeneva fosfori, jonka kierrätystä pitäisi tehostaa.

Mökkikausi on jälleen alkanut, ja yhdistys kannustaa ihmisiä hankkimaan kuivakäymälöitä mökeille, ja myös omakotitaloihin.  

– Kannattaa ottaa yhteyttä yhdistykseen ja kysyä neuvoa käymäläasioissa. Verkkosivuilla on esimerkiksi laitteiden vertailuja ja esittelyjä, kannustaa Laurila.  

Teksti: Kirsi Airikka

Lisää: Käymäläseura Huussi

Käymäläseura Huussi

Tukemalla Käymäläyhdistys Huussin työtä Afrikassa saa esimerkiksi:

• 1 eurolla vesikanisterin
• 5 eurolla välineet käymälän siivoamiseen ja kunnossapitoon
• 15 eurolla kyykkylaattamuotin käymälään
• 50 eurolla yhden lapsen osuuden koulun kuivakäymälästä
• 250 eurolla käsienpesupaikan ja hygieniakoulutusta 10 lapselle
• 1 000 eurolla koulun käymälärakennuksen

Palaa otsikoihin