Katsellaanko Kalevan kirkolla vielä joskus kedon kukkia?
35 poliitikon allekirjoittama aloite “Kalevanniityn” perustamisesta kirkon edessä sijaitsevalle nurmialueelle jätettiin Tampereen kaupunginvaltuustolle helmikuussa.
Miltä ajatus vaikuttaa, tuomiorovasti Olli Hallikainen?
– Ajatus kedon tai luontoniityn saamisesta Kalevan kirkon viereen on luonteva. Kirkon profiili toivon kirkkona ja kalan muoto tuovat sen luontoteemaa lähelle. Myös paikka ikivanhalla peruskalliolla Liisankalliolla tuo perspektiiviä niityllä kulkeville. He voivat katsella kedon kukkia, kuten Jeesus kehotti aikanaan, kuunnella niityn pörriäisiä ja ympäröivän kaupungin elämää.
– Kirkosta ja ympäröivistä kodeista voi tulla myös piknikille kesäiselle niitylle.
Mitä mieltä olet aloitteesta?
– Mielestäni on hyvä, että luonnon monimuotoisuutta vaalitaan. Niitty sopii hyvin kirkon kanssa samaan kuvaan Kalevan kirkkosalissa, ja kappelissa alttaritaulu on ikkuna ulos. Ajattelen, että tällaiseen ”elävään alttaritauluun” monimuotoinen luonto sopii hyvin, kommentoi Kalevan lähikirkkoalueen vastuupappi Riikka Sydänmaa.
– Kalevan kirkolla on pihalla ollut Toivon paikkaa, senkin kanssa samaan näkymään sopii hyvin niitty. Uskon, että tätä kautta moni seurakuntalaisemme osallistuukin, ja toteuttaa näin kristityn kutsumustaan.
– Ajattelen, että me seurakuntana olemme avoimia luomakunnan hyvinvointia edistävälle yhteistyölle, ja haluamme olla yhdessä huolehtimassa ympäristöstämme. Näen tässä myös yhden uuden mahdollisuuden seurakuntamme vapaaehtoistoiminnalle. Kasvun polku -toimintamalli tarjoaa tähän myös liittymäkohtia.
Sopisivatko keto ja kirkko yhteen?
Eläkkeellä oleva rovasti Simo Koho on palvellut Kalevan kirkkoa vuodesta 1970 asti.
– Aloite on mainio ja ehdottomasti toteuttamisen arvoinen. Ketoniitty sopii hyvin maisemallisesti Kalevan kirkon edustalle. Siinä on iso nurmikenttäalue, ja luonnonkukat piristävät varmasti ohi kulkevia kaupunkilaisia, hän toteaa.
– Ajatusmaailmaltaan ja kristillistä sanomaa ajatellen seurakunta ja luonto julistavat molemmat Jumalan läsnäoloa. Jeesus käytti puhuessaan paljon vertauskuvia luonnosta. Vuorisaarnassaan hän muun muassa sanoi: "Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset." (Matt. 6:28-30)
– Muutenkin Raamatussa on lukemattomia kohtia luonnosta ja sen kauneudesta. Raamatun luomiskertomus julistaa Jumalan uutta luovaa rakkautta.
– Seurakunta voi olla mukana monellakin tavalla ketoniityssä. Kukkakimppu luonnonkukista olisi silloin tällöin alttarikukkina oikein sopiva. Päiväkerholaisten retkikohteena mielestäni se on oikein sopiva.
– Kukkaketoa pitää myös hoitaa, ettei siitä tule ryteikköä, ja siihen voisivat seurakunnan ryhmät osallistua. Nykyisin on muodissa erilaiset tapahtumat toreilla ja puistoissa; voisihan kesäillan tilaisuuksia pitää kukkakedon laidalla. Eiköhän seurakunnankin sallittaisi kokoontua ulkona?
Mikä merkitys ketoniityllä olisi?
– Kannatan aloitetta lämpimästi, olen jo vuosia katsellut tuota aluetta ja ajatellut, että siinä olisi hieno niityn tai kedon paikka, toteaa Tampereen seurakuntien ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Marjo Niemenmaa.
– Keto- ja niittykasvien ja hyönteisten määrä on vähentynyt, mutta ne pärjäävät myös kaupunkiympäristössä. Ihmisten kannalta kedot ja niityt ovat kukkaloistossaan kauniita ja houkuttavat myös perhosia ja lintuja.
– Luonnon monimuotoisuuden kannalta tällaisia elinympäristöjä kannattaa lisätä. Kedon tai niityn kunnossapito on nurmikkoa edullisempaa ja aiheuttaa merkittävästi vähemmän päästöjä.
Mitä aloitteelle tapahtuu seuraavaksi?
– Olemme valmistelemassa vastausta aloitteeseen. Se koskettaa kaupungilla useita hallintokuntia, ja ehdotetun sijainnin vuoksi rakennetussa kulttuuriympäristössä myös Museovirasto ja Pirkanmaan maakuntamuseo ovat lausujien joukossa, kertoo viheralueet ja hulevedet -yksikön vt. suunnittelupäällikkö Timo Koski Tampereen kaupungilta.
– Itse asia, luonnon monimuotoisuuden lisääminen, on sisällöltään kannatettava, ja kaupunkiniittyjä on Tampereella perustettu viime vuosina huomattavasti. Tässä kohteessa arvioitavaksi tulee muun muassa niityn soveltuminen paikkaan, kustannukset ja toteutettavuus.
– Jos hanke etenee, se vaatii huolellista suunnittelua ja määrärahan varaamista toteutukseen. Hanke ei todennäköisesti etene kuluvan vuoden aikana, ja esitettyihin havainnollistamiskuviinkin on vuosien matka, jos hanke etenee.
– Tampereella on hyväksytty viherpalveluohjelma Avoimet viheralueet, jossa on inventoitu yli 170 kohdetta, joita hoidetaan avoimina. Ohjelmassa on mukana muun muassa arvoniittyjä, laidunalueita, paahderinteitä ja maisemapeltoja.
– Kaupunki on tehnyt vuosien saatossa huomattavasti toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Asiaa tulee markkinoida vielä huomattavasti enemmän, jotta jo tehdytkin asiat tulevat tietoisuuteen. LUMO-ohjelman myötä tietoisuus paranee.
Teksti: Asta Kettunen
Tampereen kaupungin viherpalveluohjelma