Kintulammin luonto ravitsee
Kintulammin uudistettu virkistys- ja retkeilyalue tarjoaa tamperelaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden retkeilyyn sekä luontopyhiinvaellukseen.
.jpg)
Aitolahdessa ja Teiskossa sijaitseva Kintulammi on Tampereen suurin luonnonsuojelualue, jonka koko on reilut 608 hehtaaria. Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY teki alueen rauhoituspäätöksen 17. huhtikuuta Tampereen kaupungin hakemuksesta.
Kintulammilla on meneillään laaja kunnostushanke. Alueelle on rakennettu kolme uutta laavua, tulipaikka Kaukaloiselle, 15 kilometriä polkureittejä pitkospuineen sekä opasteet. Laavuilla on myös puuseet sekä liiterit, joiden polttopuut on tarkoitettu retkeilijöiden käyttöön.
– Kintulammi on perheystävällinen, matalan kynnyksen retkeilypaikka, jossa kukin voi valita itselleen sopivan patikointimatkan eripituisista reiteistä, kertoo Ekokumppanit Oy:n projektiasiantuntija Pete Mäkelä, joka vastaa alueen uudistamisesta.
– Uusi luonnonsuojelualue on samalla lahja satavuotiaalle Suomelle, lisää Mäkelä.
Hän iloitsee alueen kehittämisestä, sillä Kintulammi on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen vanhojen metsien alue Pirkanmaalla. Vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt lienevät jopa 400-vuotiaita.
Eläimistöön kuuluvat muun muassa viitasammakko ja liito-orava. Rauhoitettuja kasveja ovat esimerkiksi valkolehdokki, herttakaksikko, pallopäärahkasammal ja raidankeuhkojäkälä.
Ekokumppanit Oy on rakentanut palvelut kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella. Kirkkokiven hirsikatokseen on saatu tukea Tampereen seurakunnilta.
– Suurena apuna on ollut myös joukko vapaaehtoisia luontoihmisiä, jotka ovat talkoilla osallistuneet alueen kunnostamiseen, kiittää Mäkelä.
Luonto saattelee ihmettelyyn
Reitti pysäköintipaikalta Kirkkokiven hirsirakennukselle on esteetön. Kesäaikaan sitä voi kulkea pyörätuolilla ja rollaattorilla.
Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Malin Moisio, Manu Humppi ja Mattias Puronniemi.
– Heitä inspiroi Kirkkokivi, iso siirtolohkare, jonka luona on pidetty jumalanpalveluksia, kertoo Mäkelä.
Kintulammi oli aikoinaan Hatanpään kartanon hevoshaka. Paimenet eivät voineet jättää laumaa ja lähteä kirkkoon sunnuntaisin. Niinpä jumalanpalveluksia pidettiin ison kiven luona. Lohkare sai nimen Kirkkokivi.
Rakennus muistuttaa ääriviivoiltaan pientä kirkkoa. Alttaritaulun muodostaa metsämaisema, joka muuntuu alati.
– Metsä onkin monelle suomalaiselle kirkko. Metsän keskellä, Pyhän edessä on hyvä pysähtyä ja hengähtää, pohtii Jussi Holopainen, Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori.
– Luontopyhiinvaelluksessa on kyse ulkoisen ja sisäisen matkan tekemisestä ja aistien avaamisesta. Anna luonnon vain toimia ohjaajana läsnäoloon, ihmettelyyn ja Pyhän kohtaamiseen.
PyhiinvaellusTampereen laatikoista Kirkkokatoksella sekä Kintulammilla voi ottaa luontopyhiinvaelluksen virikemateriaalia sekä lapsille että aikuisille.
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVAT: Hannu Jukola