Kiriikö Tampereen seurakunnat hiilineutraaliksi vuoteen 2030?
Kirkossa on tekeillä energia- ja ilmastostrategia. Sitä valmistelee kirkkohallituksen täysistunnon asettama työryhmä. Työ on loppusuoralla ja tulossa kirkkohallituksen täysistunnon käsittelyyn helmikuussa.
Strategia antaa tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kestävien energiamuotojen käyttöönoton edistämiseksi.
1) Millaisia kommentteja strategian luonnoksesta on tullut, työryhmän sihteeri, johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen kirkkohallituksesta?
– Palautetta on tullut paljon, ja se on ollut enimmäkseen myönteistä. Myös yhteistyökumppaneilta on pyydetty ja saatu kommentteja. Kirkon ympäristöpäivillä kirkolta toivottiin lisää puhtia ympäristöasioissa.
2) Vaikuttaako hiilineutraali kirkko vuonna 2030 mahdolliselta?
– Työryhmä pitää sitä hyvänä ja realistisena tavoitteena. Suuret kaupungit ovat myös asettaneet tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä, eikä ole pidetty hyvänä sitä, että kirkko olisi tässä asiassa ainakaan jäljessä vaan mieluummin edelläkävijä. Kun strategia on hyväksytty, seurakuntia pyritään tukemaan ja innostamaan tavoitteiden toteuttamisessa.
3) Näkyikö ilmasto tarpeeksi seurakuntavaalien yhteydessä?
– Näyttää siltä, että teema oli esillä yllättävänkin hyvin, esimerkiksi yli 80 prosenttia ehdokkaista oli sitä mieltä, että kirkon tulisi toimia edelläkävijänä oman toimintansa ilmastovaikutusten nopeassa pienentämisessä. Tämä on erittäin rohkaisevaa.
4) Mitä luottamushenkilöt voisivat tehdä ilmastotavoitteiden edistämiseksi?
– He voivat kirittää ja kysellä, mitä seurakunnissa on tekeillä ja vaikka viedä hiilineutraaliudesta ehdotuksen päätöksentekoon.
5) Vaatiiko uusi strategia joitain uusia toimenpiteitä Tampereen seurakuntayhtymässä, kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo?
– Jo nykyinen kiinteistöstrategiamme edellyttää, että energiatalous huomioidaan kaikissa hankinnoissa. Vuoden 2019 aikana päivitettävässä kiinteistöstrategiassa otetaan aiempaa vahvemmin kantaa energia- ja ilmastokysymyksiin muun muassa käytännön esimerkein ja aikatauluin. Silloin on viisasta peilata, miten toteutamme omilla ratkaisuillamme koko kirkon strategiaa.
– Seuraava sähkön kilpailutus, joka koskee sähkön hankintaa vuosina 2021–2024, on tarkoitus toteuttaa siten, että lähtökohtana on vihreä sähkö.
6) Suurin osa kirkon päästöistä tulee rakennusten lämmittämisestä. Tampereen seurakuntayhtymä on mukana Tampereen sähkölaitoksen ja Enermixin kaukolämmön kysyntäjouston pilottihankkeessa. Mistä tässä on kyse, talotekniikkainsinööri Juha Tiainen?
– Kaukolämmön kulutushuippu ilmenee yleensä aamuisin ja iltaisin. Tilojen ilmanvaihto tehostuu ja lämpimän käyttöveden tarve lisääntyy. Näin ollen kaukolämmön kulutus kasvaa. Palvelu tarkkailee kulutusta ja leikkaa kiinteistöjen kulutushuippuja. Projekti on osa EU:n Stardust-kehityshanketta.
– Seurakunnilla tilojen käyttö vaihtelee suuresti, ja siksi lämmityksen ja ilmanvaihdon jaksottainen käyttö aiheuttavat kulutushuippuja. Digitaalisen työkalun avulla on tarkkailtu kolmen kirkon kulutusta. Projektin tulokset ovat olleet hyviä ja kulutusta saatiin laskettua merkittävästi, olosuhteista kuitenkaan tinkimättä.
7) Millaisia muita lämmitysmuotoja Tampereen seurakuntien kiinteistöissä käytetään?
– Seurakunnilla on käytössä muun muassa järvilämpöä, maalämpöä ja ilmalämpöpumppuja.
Kirkon noin neljän miljoonan jäsenten osallistaminen ilmastotalkoisiin on välttämätöntä kansallisten kasvihuonekaasupäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävää on vielä paljon.
Energia- ja ilmastostrategia vaikuttaa myös parhaillaan uudistuksen alla olevaan Kirkon ympäristödiplomiin. Vuodesta 2001 toiminut järjestelmä tarjoaa käytännön keinoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Tampereen seurakunnilla on , ja siihen liittyvä ympäristökasvatussuunnitelma on juuri päivitetty.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Freda Changat
Hiilineutraali kirkko -Facebook-ryhmä
Lisää kirkon energia- ja ilmastostrategiasta