Kokonaiskuormitus ja sijoittelu huolettavat Ilkon rakentamisessa

Ilkon alueen tulevaisuudesta keskusteltiin Pelastetaan Pitkäjärvi -liikkeen järjestämän kaavakävelyn aikana helmikuussa. Yksi teemoista oli hulevesien käsittely, johon ei tilaisuuden järjestäjien mielestä ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.

Alueen aktiivien onkin tarkoitus järjestää Pitkäjärven vesistä kansalaisseurantaa, jotta sen tilasta saadaan selvyyttä.

– Kuka tietää vesistöalueen kokonaiskuormituksen, kysyi Vehmaisten osakaskunnan puheenjohtaja Sirpa Kuusela.

Hän kertoi vuonna 2013 tehdyssä Vatialan osayleiskaavan hulevesiselvityksessä todetun, ettei alueen maastossa voi järjestää hulevesien viivytystä tehokkaasti tiiviin maapohjan takia.

Pohjavesi on alueella korkealla. Kaavassa hulevesille on osoitettu kolme purkupistettä. Jos ylivuoto kasvaa padoilla, on jyrkissä rinteissä eroosiovaara.

– Täällä tapahtunut vaikuttaa myös Kaukajärveen. Vehmaisten osakaskunta onkin anonut rahoitusta sedimenttitutkimukselle.

– Meille luvattiin, että tonttien rakentajat huolehtivat pintavesien imeytyksestä. Kaikki rakenteet johtavat nykyään hulevesijärjestelmään, ja niiden käsittelyyn pitäisi olla nykyisen järven kokoinen allas, ihmetteli puolestaan osakaskunnan varapuheenjohtaja Jussi Hietala.

Hänen mukaansa hulevesien fosforiarvot ovat yllättävän isot.

– Onko Kangasalan kaupungin taholta tutkittu Pitkäjärveä, kun nyt meillä on tieto, että järvi on jo nyt hapeton kymmeneen metriin saakka, hän kyseli.

Ilkon kaava-alueella on 45 tämän kokoista vettä läpäisemätöntä kohtaa, joita jokaista kohti tarvitaan kuutio imeytysmaata, havainnollistivat Maria Lähdeniemi, Sirpa Kuusela ja alueella asuva Harri Nurmi.

Vanhat puut vaarassa

Asukasyhdistyksen ja Kangasalan luonnon jäsen, Pelastakaa Kaukajärvi -yhdistyksen varapuheenjohtaja Maria Lähdeniemi kertoi, että luontoselvityksen mukaan lähteitä ei kaava-alueella ole. Hulevesiselvityksestä kuitenkin löytyy lähdealue.

Myös puiden kaataminen tulevan asutuksen tieltä harmittaa. Lähdeniemen mukaan alueen vähäisetkin liito-oravat ovat vaarassa, jos kaadetaan vanhat korkeat puut, joista liito-orava voisi hyötyä.

”Eli hävitetään alkuperäinen vihreä ja laitetaan muutama pensas tilalle”, yleisön joukosta todettiin. Liito-oravan muistutettiin kuvastavan luonnon monimuotoisuutta.

Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän omistamalle Ilkon alueelle on asemakaavaehdotuksen mukaan tulossa neljä kerrostaloa, arviolta 200–250 asukasta ja 99 pysäköintipaikkaa. Etenkin yhden kerrostalon sijoittaminen lähelle Tuulan Tupaa ja sen vieressä olevaa kivikaivoa ihmetytti kaavakävelyn osallistujia.

– Emme vastusta kaikkea rakentamista, vaan kyse on määrästä ja sijoittelusta, Lähdeniemi tähdensi.

Sopimuskumppanina on Jatke Pirkanmaa -osakeyhtiö, joka muodostaa tontit ja huolehtii alueen jatkokehittämisestä. Tekolammen alue on jäämässä seurakunnille. Alueen rakentamisen jälkeen seurakuntayhtymä on saamassa maavuokratuloina 100 000 euroa vuodessa.

– Seurakunnatkin tarvitsevat rahaa, ei tosin hädällä, ja jotakinhan tälle pitää tehdä, Kuusela totesi.

Saadaanko näköalatasanne?

Ilkon päärakennuksen kohtalo on epäselvä; sen osasta on ollut tarkoitus muodostaa liiketalohuoneisto, ja lopun paikalle on suunniteltu terassia. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa näköalatasanne olemassa olevia rakenteita hyödyntäen.

– Pitäisin itse oikein hienona, mikäli nykyisestä salista avautuva maisema voisi olla näköalatasanteen muodossa edelleen olemassa. Toki tämä on yksi asioista, jotka tarkentuvat kaavaprosessin edetessä, kommentoi Tampereen seurakuntien kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.

Kirkollisvalitus käsittelyssä

Sirpa Kuusela on myös Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen. Hän teki viime vuoden lopulla oikaisuvaatimuksen yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä jatkaa kiinteistökehityssopimusta Jatke Pirkanmaan kanssa, mutta vaatimus ei johtanut toimiin.

Kuusela on sen jälkeen tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kirkollisvalituksen Ilkkoa koskevasta päätöksentekoprosessista. Hän arvioi valituksen ratkaisun ottavan aikaa vuoden verran.

– Olen myös ehdottanut seurakunnille, että voitaisiin etsiä muita vaihtoehtoja. Toivottavasti luontoarvot aletaan ottaa huomioon myös teoissa, eikä vain pidetä kauniita puheita.

Jukka Vettenranta ehdottikin perustettavaksi ryhmiä, jotka miettisivät alueen käytölle vaihtoehtoja.

Tampereen seurakunnille asiasta on tullut runsaasti palautteita. Viime viikolla kokoontunut yhteinen kirkkoneuvosto totesi, etteivät kirkollisvalituksessa esitetyt näkökohdat anna aihetta kaavaehtoisen esisopimuksen voimassaoloajan pidentämisestä tehdyn päätöksen kumoamiselle.

”Asiasta oli käyty laajaa keskustelua aiemmin, ja päätöksentekoon oli osallistettu sekä seurakuntayhtymän luottamushenkilöitä että seurakuntalaisia ja kaupunkilaisia”, Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle annetussa lausunnossa todetaan.

Pelastetaan Pitkäjärvi -työryhmä kerää nimiä adressiin, jossa vaaditaan, että Ilkon ja Liutun alueen rakentaminen toteutetaan ekologisesti kestävällä tavalla. Adressi on tarkoitus luovuttaa Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän ja Kangasalan kaupungin päättäjille.

Hulevesien hallintaan kiinnitettävä huomiota

Kangasalan kaupungille Ilkon asemakaavan muutoksesta saapui 39 muistutusta ja kuusi lausuntoa. Palautteissa otetaan esille muun muassa vastuullisuus, perinteet, luonto, kestävä kehitys, huoli Pitkäjärven veden laadusta sekä maisemalliset ja kulttuuriset arvot. Uuden kaavan mainitaan myös olevan Vatialan osayleiskaavan vastainen.

Yksi lausujista oli Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kati Skippari, joka monen muun tahon tavoin kiinnitti huomiota hulevesien käsittelyyn ja siihen liittyvän suunnittelun merkitykseen.

Kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo toteaa hulevesien hallinnan ja käsittelyn olevan olennaista. Hänen mielestään on erinomaista, että prosessin aikana nousee esiin näkemyksiä asiasta.

– Hulevesien käsittely on myös seurakunnan toimesta nostettu erityisen huomion kohteeksi. Haluamme osaltamme varmistaa, että tähän liittyvä jatkosuunnittelu tehdään huolellisesti. Lammen vesitasapaino on Ilkontien peruskorjauksen vuoksi muuttunut ja tarvitsee lisää sinne johdettavaa vettä.

Hyvällä hulevesisuunnittelulla on Päätalon mukaan mahdollista huolehtia siitä, että kuormitus jyrkänteelle ja Pitkäjärveen ei muutu, ja samalla ratkaista lammen vesitasapaino niin, että lampi voi hyvin jatkossakin.

– Jättämällä tilanne nykyiselleen lammen tulevaisuus on uhattuna.

Tampereen kaupungin ympäristönsuojelun lausunto ei hänen tulkintansa mukaan muuta kaavoituksen perustilannetta, mutta kiinnittää huomiota luonnon kannalta erityisen tärkeään yksityiskohtaan.

ELY-keskus suosittelee lausunnossaan vahvasti, ettei Vatialan osayleiskaavan suosituksesta hulevesien viivyttämiseksi poiketa ja arvokkaan kallioalueen kuivumista samalla edistetä. Keskus perää myös lepakkokartoitusta.

Päätalo huomauttaa, että palautteen arviointi on osa kaavoitusprosessia, jossa vastuu kuuluu ensisijassa Kangasalan kaupungille. Tampereen seurakuntien ja Kangasalan välillä ei kaavan nähtävillä olon aikana ole tapahtunut olennaista uutta.

– Tarkoitus on jatkaa palaute huomioiden prosessia edelleen.

Teksti ja kuvat: Asta Kettunen

Palaa otsikoihin