Luontokokemukset antavat ymmärrystä
Lintuharrastuksessa on hienointa oppiminen. Niiden avulla oppii ymmärtämään, mitä luonnossa tapahtuu, miettii Valtteri Salonen, joka on toiminut Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtajana tämän vuoden alusta.
Linnut ovat olleet 22-vuotiaan Salosen elämässä pikkupojasta lähtien hänen isänsä ansiosta. Kymmenisen vuotta sitten harrastus imaisi nuoren miehen mukaansa niin, että käytännössä se vie nykyisin kaiken hänen vapaa-aikansa.
– Kiehtovaa tässä on, että tämä on niin monipuolista. Uusia asioita ja tekemistä riittää, ja keväisin tapahtuu paljon inspiroivia juttuja.
Salosen mukaan lintuja voi harrastaa monella tavalla ja tasolla. Aloittelijakin voi tarkkailla ja kiikaroida lintuja, ja moni pitää niiden kuvaamisesta. Esimerkiksi lintujen rengastaminen vaatii jo melkoista asiantuntemusta.
Myös lintujen bongaus on yksi tapa harrastaa lintuja.
– Bongaus tarkoittaa sitä, että menee katsomaan jonkun toisen löytämää lintua, selventää Salonen.
Bongausvinkkien ansiosta Salonen on nähnyt muun muassa idänpikkusiepon ja preeriakahlaajan. Kummastakin harvinaisesta lajista on tehty vain yksi havainto Suomessa.
– Bongaus ei kuitenkaan ole minusta se kiehtovin asia. Enemmän sykähdyttää, kun itse löytää jonkin harvinaisen lajin.
Eräs mieleenpainunut löytö oli kashmirinuunilintu, jonka Salonen ystävineen havaitsi Tampereen Ryydynpohjassa vuonna 2014.
– Marraskuu oli jo pitkällä, ja se on lintumaailmassa aika tylsää aikaa. Valoisa aika on vähissä, ja liikkeellä on suunnilleen vain joutsenia. Löysimme kashmirinuunilinnun, ja sitten tulikin paljon porukkaa paikalle, hymyilee Salonen.
Häneltä kysytään usein myös lempilintua.
– Sellaista ei ole. On niin paljon hienoja lajeja, ja kaikki linnut ovat kauniita olentoja.
– Minulle uutena lajina näin hiljattain aavikkovarpusen, joka elää vaatimattomissa olosuhteissa Marokossa, kertoo Salonen, joka vuosi sitten kävi lintumatkalla myös Israelissa.
Linnut kiehtovat yhä useampia
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys toimii lintujen suojelun, tutkimuksen ja lintuharrastuksen edistämiseksi. Se on BirdLife Suomen toiseksi suurin jäsenyhdistys, jossa on noin 1500 jäsentä.
– Lintuharrastus on viime vuosina lisääntynyt, ja jäsenmäärä on kasvussa. Monet ihmiset lisäsivät luonnossa liikkumista korona-aikana, kertoo Salonen.
Lintuharrastus on helppoa Pirkanmaalla, sillä maakunnasta löytyy runsaasti hyviä havaintopaikkoja.
Kun katsoo maisemaa Iidesjärven lintutornilta kaupunkiin päin, maisemassa näkyvät Areena, tornitalot, Näsinneula ja Viinikan kirkko – keskusta on itse asiassa hätkähdyttävän lähellä.
– Täällä huomaa, että ihmisen ja luonnon rinnakkainelo on mahdollista. Toki suomalaisten luontosuhteessa on myös paljon petrattavaa, miettii Salonen.
Toinen suosittu lintupaikka on Lempäälän Ahtialanjärvi, joka on päässyt mukaan myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseen Helmi-ohjelmaan.
Moni laji on hävinnyt
Vaikka luonnonsuojeluhankkeet etenevätkin, on Pirkanmaan lintuharrastajilla edelleen monia huolenaiheita.
– Eniten huolestuttaa vanhojen metsien väheneminen. Pirkanmaallakaan ei ole enää kovin montaa vanhaa ja koskematonta metsää. Se aiheuttaa lajien vähenemistä. Pöllöt ja hömötiaiset ovat vähentyneet, ja kuukkeli on hävinnyt Pirkanmaan pesimälajistosta.
Salosen mukaan ikäviä esimerkkejä löytyy jokaisesta luontotyypistä. Peltoympäristöjen monimuotoisuus on vähentynyt, ja siksi esimerkiksi peltosirkku, aiemmin yksi yleisimmistä peltolajeista, on kadonnut Pirkanmaan pesimälajistosta.
– Kosteikkoluonto on kärsinyt myös, mutta Helmi-ohjelman ansiosta on saatu myös edistystä lintuvesien turvaamiseen.
Hyvä uutinen on, että Tampereella jatketaan aiemmin alkanutta Iidesjärven ja Vähäjärven vesilinnuston olojen parantamista hoitokalastuksen ja kelluvien pesälauttojen rakentamisen avulla.
Lisäksi poistetaan vieraslajeja rannoilta, ja pyydetään loukuilla lintujen pesintää uhkaavia vieraspetoja, kuten minkkejä ja supikoiria. Hankkeet ovat saaneet ympäristöministeriön Kunta-Helmi-rahoitusta. (Tampereen kaupungin tiedote 21.4.2023)
Luontoelämyksiä lapsille
Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen toiminta on erityisen aktiivista keväisin, jolloin järjestetään runsaasti retkiä ja tapahtumia. Yhdistyksen verkkosivuilla on runsaasti asiaa lintuharrastuksesta. Yhdistyksen oma lehti Lintuviesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
– Pidän erityisesti verkkosivujen Viikon kuva -palstasta, jossa esitellään viikon lintu. Pieni lintukuvaajien joukko on sitoutunut palstan pitämiseen, kertoo Salonen tyytyväisenä.
Nuoria on edelleen melko vähän yhdistyksen toiminnassa, ja toiveena onkin, että heitä saataisiin lisää.
– Luonnon ymmärtäminen alkaa siitä, että ihminen menee luontoon. Olisi hienoa, että kouluissa pystyttäisiin tekemään retkiä luontoon sen sijaan, että biologiaa opiskeltaisiin vain luokkahuoneissa, miettii Salonen ja muistelee kiitollisena omien opettajiensa järjestämiä retkiä Soppeenharjun metsissä Ylöjärvellä.
– Luontoelämyksiä kokemalla syntyy oikea luontosuhde, ja luontoharrastuksista voi tulla jopa elämäntapa. Myös suojelutyö lähtee siitä, että on tietoa ja asiantuntemusta luonnosta.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Rami Marjamäki
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys
Maailman muuttolintujen päivä 9.–10.5.