Ongelma ei katoa vaikenemalla
Ilmastonmuutoksesta puhtaan vieläkin liian vähän. Tätä mieltä on 14-vuotias Tesoman yläasteen oppilas Aliisa Valta.
– Aihe on ajankohtainen, ja kyllähän ne vaikutukset ovat aika isoja.
Vaikeneminen ei ole oikea ratkaisu.
– Yleensä ihminen ei halua ajatella sellaista, mitä ei ole kiva kuulla. Mutta ongelma ei kuitenkaan häivy sillä.
Viime kesänä hän kaipaili turhaan kesätöitä. Sitten äiti huomasi, että nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja Suomen Kulttuurirahaston Ilmastonmuutosvoima-hanke tarjosi pieniä apurahoja nuorten kesäprojekteille.
Apuraha heltisi, ja kesän aikana Valta luki ja arvosteli ilmastonmuutoksesta kertovia tietokirjoja keväällä perustamallaan Kirjagram-tilillä. Joukossa oli esimerkiksi pamflettimainen nuorten tietokirja Ilmastotekoja (WSOY 2020), jonka ovat kirjoittaneet Kaisa Happonen ja Karri Miettinen.
– Tein projektia koko kesän, mutta jos olisin tehnyt sitä yhtäjaksoisesti, siihen olisi mennyt ehkä kaksi-kolme viikkoa, kertoo lukemisesta muutenkin pitävä Valta.
Kirjat hän lainasi kirjastosta. Tarkoitus oli myös esitellä teoksia lähialueen kouluille opettajien hyödynnettäväksi, mutta joukosta ei löytynyt siihen sopivia.
Projektinsa avulla hän kertoo saaneensa isomman käsityksen ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta.
– Kyllä mä näistä asioista aika hyvin jo tiesin, mutta uskon, että aika monelle olisi ollut paljonkin uutta. Jatkan kyllä aiheen seuraamista.
Hän myös uskoo, että projektista on hyötyä tulevaisuuden kannalta. Ajankohtaisesta aiheesta tulee juteltua myös kaverien kanssa.
Pienillä teoilla on väliä
Aliisa Valta ei allekirjoita väitettä, että yksittäisen ihmisen tai pienen maan toimilla ei olisi mitään väliä.
– Jokainen voi vaikuttaa isompiin yrityksiin omilla ostopäätöksillään esimerkiksi ruokaan, vaatteisiin ja tavaroihin liittyen.
Hänestä on myös outoa, että asiasta levitellään väärää tietoa ja suoranaista hömppää.
– Mutta kyllä täytyy vähän ajatella itsekin, ettei usko ihan kaikkea.
Koulussa näitä kirjoja ei ollut käsitelty. Ilmastonmuutoksesta oli puhuttu etenkin seiskaluokalla, mutta nyt kaikki tuntuu liittyvän ennen kaikkea pandemiaan.
– Jo ala-asteella pitäisi sanoa, että tällainen on olemassa ja sanoa, mitä se tarkoittaa. Sitten yläasteella voisi puhua laajemmin ja kertoa sen vaikutuksista. Ja ihan aikuisiakin pitäisi muistutella välillä.
Asioista pysyy kärryillä lukemalla, seuraamalla kirjoituksia maailman tapahtumista verkosta, ja myös kyselemällä.
Aliisa Vallan mukaan juuri Instagram on paikka, jossa voi pysyä selvillä nuorten ajatuksista. Siellä on mukana myös virallisia tahoja ja vaikuttajia.
Marras-joulukuun taitteessa tehdyssä Sanomalehtien Liiton kyselyssä selvisi, että vajaa kolmannes nuorista kokee, ettei heidän äänensä kuuluu riittävästi asiaan liittyvässä keskustelussa.
Vajaa kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista 13–18-vuotiaista nuorista kertoi olevansa erittäin tai melko huolissaan ilmastonmuutoksesta. Toisaalta lähes puolet nuorista allekirjoitti väitteen, että ilmastonmuutoksesta puhutaan liikaa ja pelotellen.
Puolet vastaajista kaipasi juttuja etenkin siitä, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Runsas kolmasosa puolestaan halusi tietoja ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista sekä vinkkejä arjen ilmastotekoihin.
Ilmastonmuutosvoima on kahden vuoden aikana rahoittanut sata hanketta eri puolilla Suomea. Kesälle apurahoja myönnettiin 22. Vuonna 2021 nuorten ilmastotekoihin on annettu 49 apurahaa 112 000 euron edestä.
Teksti: Asta
Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Esitellyt kirjat:
Murphy, Glenn: Ilmastonmuutos – Mitä minä voin tehdä? (Tammi 2008)
Foer, Jonathan Safran: Me olemme ilmasto – Miten planeetta pelastetaan ruokavalinnoilla? (Atena 2020)
Anttila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos – suomalaisen arjen valintoja (Edita, 2008)
Happonen, Kaisa ja Miettinen, Karri: Ilmastotekokirja (WSOY, 2020)