8.5.2024 8.40

Puunsuutelija bongaa elämää

Ympäristöbiologi Tuomas Lilleberg painaa kämmenensä maata vasten. Häntä innostaa ajatus, että sen alla vaeltaa bakteereja enemmän kuin maapallolla on asukkaita. Jalkojen alla kuhisee mikrobien laaja verkosto, johon oma elimistö reagoi.

Lilleberg huomauttaa, että luonto ja sen hyvinvointi ovat yhteydessä ihmisen omaan hyvinvointiin.

– Moni näkee metsän yhä temppelinä ja paikkana, johon mennä pyytämään sen antimia, itkemään surunsa ja nauramaan ilonsa. Luonto myös parantaa.

Henkilö, jolla on päällään retkeilyvaatteet ja selässään reppu, on vienyt kasvonsa hyvin lähelle puunrunkoa, jossa kasvaa paljon pieniä kääpiä.
Tuomas Lilleberg uskaltaa paitsi halata myös suudella puita. Alueelta löytyy monenlaisia kääpiä.

Lilleberg pitää ajatuksesta, ettei ihminen ole luomakunnan kruunu, muttei myöskään sen syöpä. Hän on useiden lajien muodostama eliöyhteisö.

– Elämme bakteerien ja mikrobien kanssa vuorovaikutuksessa. Yksi puu tuottaa happea neljälle ihmiselle, ja itse höngin sen käyttöön hiilidioksidia, eli kumpikin sekä antaa että saa.

Tuomas Lilleberg joutui koulukiusatuksi varhaisessa teini-iässä, jolloin metsästä muodostui turvapaikka.

– Luonto on minulle lohdun ja kannattelun paikka. Siellä voin olla oma itseni.

Ihmiset myös haavoittavat maata, esimerkiksi kehityksen nimissä, Lilleberg havahduttaa.

– Jeesushan sanoi, että "kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matt.25:31–46). Olen ulottanut lauseen koskemaan yhteyttämme luomakuntaan.

– Siinä mielessä luonto antaa lohtua ja toivoa, että se tarjoaa tilan haavojen paikkaamiseen, ja sitä kautta löytämään myös rakkautta. Tämä ajatus laajenee ihmisiin, jotka ovat haavoittuneita.

Lilleberg tunnustautuu puunhalaajaksi.

– Isoisänikin oli puunhalaaja. Se on vähän ristiriitaista, koska hän teki metsätöitä. Mutta ajattelen, että vaikka jokin puu joudutaan kaatamaan, sille voidaan silti osoittaa kunnioitusta.

– Voimme ikävöidä paikkoja, jotka ovat jo tuhoutuneet, mutta ne elävät edelleen muistoina. Voin sanoa, että en unohda teitä, vaan te elätte minussa.

Elämyksellisiä polkuja

Tuomas Lilleberg on aiemmin suunnitellut Pyynikin, Tohlopin ja Viikinsaaren luontopolut. Nyt on alkanut Rantaperkiön uimarannalta lähtevän Härmälän polun uudistaminen.

– Voiko polku kulkea rantaa pitkin, koska sen on oltava kuljettavissa ympärivuotisesti? Käyttäjinä ovat esimerkiksi peruskoulut ja lapsiryhmät, joten sen pitää olla turvallinen ja sisältää elämyksellistä, oivaltavaa tietoa ja kuvitusta, Lilleberg pohtii.

Alueella on aikoinaan sijainnut kymmenkunta huvilaa, joista maastossa näkyy vielä hajanaisia jälkiä, esimerkiksi suihkulähteen pohja. Ainoa jäljellä oleva huvilarakennus on päiväkotina toiminut Metsola.

Merkkeihin huvilaelämästä kuuluvat aikoinaan istutetut puut ja pensaat, suihkulähteen pohja ja vesisäiliö.

Hän miettii, onko rantapuisto nyt tuttu lähinnä alueen asukkaille.

– Jos huvila-aluetta saataisiin elävämmäksi, se voisi kiinnostaa laajemminkin. Tämä on myös tärkeä viherkäytävä matkalla Hatanpään Arboretumille.

– Tämä on myös tärkeä viherkäytävä matkalla Hatanpään Arboretumille, Lilleberg lisää.

Henkilö, jolla on päässään sekä pipo että tuohilippis, tarkastelee puun kaarnan palaa.
Mitä kaikkea kuollut puu kannatteleekaan, Tuomas Lilleberg ihastelee.

Lähemmäs luontoa

Luontopolut kuuluvat Tampereen kaupungin Lumo-ohjelmaan ja Härmälän rantapuisto Tampereen kansalliseen kaupunkipuistoon.

– Tällaisilla projekteilla halutaan tuoda kaupunkilaiset lähemmäksi luontoa.

Rakkaus toi Tuomas Lillebergin Helsingistä Tampereelle kolme vuotta sitten. Häntä työllistävät opastukset, ympäristökasvatus- ja luonnontuotealan projektit sekä luontoon ja ruokaan liittyvien kurssien vetäminen.

Toukokuussa toteutuu kaupungin ja seurakuntien yhteinen Luonto matkakumppanina -retki, johon inspiraatio heräsi, kun Lillebergiä oli pyydetty puhujaksi ympäristötunteita käsitelleelle kierrokselle.

Retkellä syvennytään harjoitteiden kautta ihmisen ja luonnon väliseen vuorovaikutukseen. Taustalla on ajatus ympäristöstä ja ihmisistä kumppaneina.

– Pääpaino on luontosuhteen vahvistamisessa: miten ollaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, kuinka luonto herättää meissä kunnioitusta ja kiitollisuutta, ja antaa tilaa kaikenlaisten tunteiden kokemiseen.

Heinäkuussa hän on toisena oppaana Suolijärven luontopolun avajaisissa yhdessä polun opastekyltit suunnitelleen Inka Järvelän kanssa.

– Olen nauttinut paljon tästä työstä. Olen superkiitollinen, että saan tehdä työtä, josta nautin, Lilleberg iloitsee.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Retki Härmälän luontopolulla sunnuntaina 12.5.2024 kello 10–12, oppaana Tuomas Lilleberg. Osallistujat pääsevät myös kertomaan omat ideansa luontopolun uusien opastaulujen sisällöstä. Kokoontuminen kello 10 Rantaperkiön uimarannan parkkipaikalla (Talvitie)

Retki Iidesjärvelle lauantaina 18.5.2024, oppaana Lasse Kosonen. Kokoontuminen kello 10 Iidesjärven länsipäässä, Lokintaipaleen kupeessa

Ahlmanin ruoantuotantoon keskittyvän oppimispolun julkistaminen lauantaina 18.5.2024 AhlmanEdun lehmien laitumelle laskemisen yhteydessä, suunnittelijat Tuomas Lilleberg ja Meri Pikkarainen. Tapahtuma kello 10–14

Matka luontokumppanuuteen Pyynikin luonnonsuojelualueella tiistaina 28.5.2024 kello 17.30–20. Kokoontuminen Pyynikin näkötornin kahvilan edessä, Näkötornintie 20. Oppaina Tuomas Lilleberg ja pyhiinvaelluspastori Jussi Holopainen, järjestäjät Tampereen kaupunki ja Tampereen seurakuntien ympäristötyö

Matka luontokumppanuuteen ja muita hiljaisuuden tapahtumia

Kasvituntemuskävely tiistaina 4.6.2024 kello 18–20, tapaaminen Haiharan kartanon pääovien edessä, Haiharankatu 30. Ilmoittautuminen, lisätiedot ja muita tapahtumia

Osuuskunta Luonto&Keruu

Opinnäytetyö Härmälän huvila-alueesta

Härmälän luontopolku

Tampereen kansallinen kaupunkipuisto -hanke

Vastuullinen ruoka


Palaa otsikoihin