Pyhiinvaelluksella Tammerkosken varrella

Tampereella risteilee parikymmentä PyhiinvaellusTampere-hankkeessa suunniteltua mobiilireittiä. Ystävykset Reetta Matilainen ja Katri Sarres testasivat kaupungin keskustassa kulkevan Elämän virtaus -pyhiinvaellusreitin.

Tampereen seurakuntien PyhiinvaellusTampere-hankkeessa julkaistut reitit löytyvät verkkosivustolta ja Nomadi-sovelluksesta.

Kuljettavaksi valittu vaellus on noin neljän kilometrin pituinen. Reitti alkaa Aleksanterin kirkolta, Pyynikin kirkkopuistosta. Lähtiessä sovitaan, että matka tehdään pääosin hiljaisuudessa.

Sovitaan sekin, että reittiin merkityille pysähdyspaikoille tultaessa Matilainen lukee ääneen kysymyksen, Raamatun lauseen tai tietoa paikasta. Nekin löytyvät verkkosivulta ja sovelluksesta, ja tekstit on suunniteltu pysähdyspaikoissa pohdittavaksi.

Heti kirkolta alkavalla Papinkadulla Matilaisesta tuntuu erilaiselta kuin yleensä hänen kaupungissa kävellessään. Pyhiinvaelluksella ei tarvitse hoitaa arkisia asioita. Saa vain kulkea ja tarkkailla ympäristöä.

Katri Sarreksen (vas.) Reetta Matilaisen pyhiinvaellus kesäpäivänä Tampereen keskustassa oli iloista ja reipasta kulkemista. Vaeltajat pohtivat, että jos saman matkan kävelisi yöllä, tunnelma saattaisi olla hartaampi. Kuva: Rami Marjamäki

Ensimmäinen pysähdys on Pyhäjärven rannalla, jossa katsellaan hetken aikaa maisemaa. Ratinan Rantatiellä, ankkuroituina olevien laivojen luona, molempien vaeltajien huomio kiinnittyy haarapääskyyn.

Laukontorilta reitti alkaa seurailla Tammerkoskea. Vaelluksen tavoite on oman elämän tarkasteleminen virran inspiroimana. Kulkija voi miettiä, millaisessa kohdassa on elämässään menossa ja mihin haluaisi kulkea.

Koskipuistoon on nostettu koskesta kookkaita kiviä. Vaeltajia kehotetaan havainnoimaan yhtä kivistä tarkasti. Tunnustelemaan, millaiseksi vesi on kiveä muovannut. Samalla kulkija voi pohtia, millaiseksi elämä on häntä muovannut. Reitillä on viisi siltaa, ja viimeinen pysähdys on Palatsinraitin sillalla.

Vaellus päättyy Finlaysonin kirkolle.

Kiitollinen kulkemisesta

Hiljaisuudessa kuljetun matkan jälkeen on hyvä vaihtaa ajatuksia reitistä. Sarrekselle pyhiinvaeltaminen olisi parhaimmillaan sitä, että hän saisi pitkällisen kulkemisen seurauksena hiljennettyä omat ajatuksensa ja egonsa – ja hiljaisuuden kautta tuntea pyhän.

Hän on osallistunut vipassanameditaatioon. Silloin oltiin kymmenen päivää puhumatta ja katsomatta toisia ihmisiä silmiin. Ego ei jaksanut roikkua mukana, olotila oli pyhän kokemiselle suotuisa.

Sellaista Sarres ei tietenkään odottanut parin tunnin kaupunkipyhiinvaellukselta, mutta jonkinlaista rauhan löytämistä kuitenkin. Se oli vaikeaa, sillä keskustan rannoilla oli kesänviettäjiä ja vilkkautta. Ihmiset vetivät puoleensa, kiinnittivät huomion.

Kun Sarres irrottautui ajatuksesta, että vaeltamisen tulisi tuntua tietynlaiselta, kävelemisestä tuli kepeää.
– Sellaista reipasta ja hauskaa menoa. Lopulta ajattelin, että voihan pyhiinvaeltaminen olla tällaistakin.
Reitti herätti muitakin ajatuksia siitä, mitä pyhiinvaeltaminen oikeastaan tarkoittaa.

– Pidän ajatuksesta, että koko elämä on luottamuksen pyhiinvaeltamista, Matilainen sanoo.

Elämän virtaus -pyhiinvaelluksen kohteet olivat Tampereella asuville Katri Sarrekselle (vas.) ja Reetta Matilaiselle ja enimmäkseen tuttuja. Mukavaa oli, että reitin varrelle osui myös muutamia uusia paikkoja. Kuva: Rami Marjamäki

Keskellä hyvää elämää

Sarres huomasi jo hyvän aikaa sitten olevansa keskellä hyvää elämää. Siksi pysähdyspaikkojen tekstit, joista osassa kehotettiin katselemaan omaa elämää vaikeuksista irrottamisen ja toiveiden kautta, eivät tuntuneet ajankohtaisilta.

Matilainen kokee samoin. Päällimmäinen tunne vaelluksella oli kiitollisuus.

– Kiitollisuus siitä, että voin kulkea ja olla täällä.

Matilainen saattaisi lähteä mobiilipyhiinvaellukselle uudelleenkin. Puhelimen näyttöä hän ei kuitenkaan enää halua pyhiinvaelluksella seurata.

– Ottaisin mukaani kartturin, joka myös lukee minulle tekstit pysähdyspaikoilla.

Reitin yksityiskohdista vaeltajille muistuu mieleen, että haarapääskyä kuunnellessaan he tunsivat hetkessä olevan pyhyyttä.

Teksti: Hanna Hirvonen

Mobiilipyhiinvaellukset Tampereella

Kalevankankaan vetovoima lisääntyy

Kalevankankaan hautausmaa on upea luonto- ja hiljentymiskohde, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia virkistymiseen sekä tamperelaisille että kaupungissa vieraileville matkailijoille. Tulevana kesänä Kalevankankaalla voi kulkea Hiljaisuuden puutarhassa sekä tutustua moniin kasveihin ja puihin älypuhelimen avulla.

Joukko Tampereen seurakuntien Askeleissasi-päivystäjiä huomasi viime kesänä, miten vetovoimainen paikka Kalevankangas on.  

– Kuuntelimme ihmisiä, ja seurasimme, miten ihmiset viettivät aikaa ja viihtyivät Kalevankankaalla. Se sai miettimään, miten Kalevankangas voisi avautua niillekin kaupunkilaisille ja matkailijoille, joilla ei ole läheisiä haudattuina hautausmaalle, kertoo yhteiskunnallisen työn diakoni Heidi Repo.

Kalevankangas on vetovoimainen paikka, kertoo Heidi Repo. Kuva: Valpuri Tauriainen

Erityisesti Kalevankankaan kaunis luonto puhuttelee monia ihmisiä.

– Mitä ikinä ihmiset tuovatkaan mukanaan, luonto tulee kannatteluun mukaan, miettii hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen. 

Kun ihminen astuu sisään hautausmaan portista, hän siirtyy usein toisenlaiseen aikaan.

– Kiire jää portin ulkopuolelle. Kun vauhti hidastuu, tulee tilaa katsella ja havainnoida.

Kalevankangas huokuu historiaa, ja monia viehättää symbolien ja patsaiden määrä.

– Vanhat hautakivet puhuttelevat ihmisiä. Vihreys sekä valot ja varjot tuovat oman tunnelmansa, jossa on hyvä viipyillä ja hengähtää, pohtii Repo.  

Kalevankankaan harju on myös maisemallisesti kiinnostava.

– Jos on tottunut käymään vain tietyillä haudoilla, kaikki eivät ehkä ole löytäneet esimerkiksi näköalapaikkaa. Se mahdollistaa erilaisen katselun ja näköalojen hahmottamisen myös omassa elämässä, lisää Repo.   

Sivusto antaa virikkeitä

Kalevankankaaseen voi tutustua Tampereen seurakuntien kalevankangas.fi-sivuston avulla. Mobiilin opastamana voi kulkea hautausmaalla ja löytää monien merkkihenkilöiden haudat ja joukon muistomerkkejä.

Sivusto monipuolistuu tulevan kesän aikana, kun sinne lisätään kasveista ja puista kertova tietopaketti sekä Hiljaisuuden puutarhan virikemateriaali.  

– Hautausmaalle on suunniteltu reitti, jota kuljetaan pyhiinvaellusmaisesti. Reitillä on 8–10 levähdyspistettä, jossa voi lukea sovelluksessa olevan tekstin, ja mietiskellä, kertoo Holopainen.

Hiljaisuuden puutarha on pilottihanke, jota on suunniteltu yhdessä muutamien muiden seurakuntayhtymien kanssa. Tampereen lisäksi mukana ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, Hämeenlinna, Turku ja Kotka.

– Tavoitteena on luoda valtakunnallinen konsepti, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää kaikissa Suomen seurakunnissa, kertoo Holopainen.    

– Hiljaisuuden puutarha on kiinnostavaa, työalojen rajoja ylittävää yhteistyötä. Mukana on sekä hautausmaiden ammattilaisia että pyhiinvaellukseen ja hengelliseen työhön erikoistuneita työntekijöitä, kiittää Heidi Repo.  

Teksti: Kirsi Airikka  

Joukko seurakuntien työntekijöitä tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun Kalevankankaan hautausmaalla. Askeleissasi-päivystys kesä- ja heinäkuussa maanantaista perjantaihin kello 12–16

Ohjattu hiljainen luontovaellus ”Aika on”

Messukylän pyhiinvaellustiimi järjestää 14.6. hiljaisen ohjatun vaelluksen Luhtaanrannasta. Vaelluksen yhteydessä on mahdollisuus myös saunoa ja uida.

Lähtö on Luhtaanrannan leirikeskuksen pihasta kello 17, vaelluksen pituus 5 kilometriä ja kesto noin 2 tuntia. Varustukseksi myös kunnon jalkineet, nuotioeväät ja vesipullo. 

Naisten sauna kello 18.40–20.10, miesten sauna kello 20.10–21.40. Tiedustelut viestillä numeroon 040 630 0851. 

Kalevankankaan kasvi-ja puulajistoista voit lukea lisää tästä jutusta.

Palaa otsikoihin