Tampereen seurakunnat suuntaa kohti hiilineutraaliutta
Kirkon hiilineutraaliustavoite on otettu sen verran tosissaan, että entiseen menoon tottuneita voi pyörryttää. – Tampereella on lähdetty liikkeelle selvästi nopeammin kuin koko kirkon tasolla, kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo arvioi.
Hän myöntää olevansa ylpeä Tampereen seurakuntien tuoreessa kiinteistöstrategiassa otetuista, ympäristönäkökulmasta aika isoista askelista.
– Lausuntokierroksella paperi muuttui strategiasta toimenpideohjelmaksi ja käsikirjaksi. Asiat, jotka aikaisemmin oli merkitty tavoitteiksi, ovat nyt toimenpiteitä. Tavoitteet taas pystytty tiiviisti sitomaan ylätasolle.
– Itsekin näin
strategian valmistelun aikana ympäristöasioiden merkittävyyden myös koko yhteisölle, monella
tavalla.
Vauhti näkyy siinäkin, mitä on jo tehty. Säilytettäväksi luokitetuista kiinteistöistä laaditaan kattavat energiaselvitykset, ja ensi vuonna hiilijalanjälkeä pystytään seuraamaan kiinteistöjen kokonaisuudessa. Energiatehokkuutta parantavien hankkeiden määrätietoinen toteuttaminen alkaa ensi vuonna, ja rahoitus tähän on jo olemassa.
Kasvisruokaa tarjotaan jo leirikeskuksissa, mutta määrää voi vielä lisätä. Tesomalla on aloitettu jätehuollon ja kierrätyksen pilottihanke.
– Sähköautojen latausmahdollisuus on vielä työn alla.
Strategia katsoo vuosiin 2019–2023. Lisäksi tavoitteita ja taloutta on tarkasteltu vuoteen 2030 asti.
Rahat ja muut resurssit oletettavasti vähenevät jatkossakin, mikä muuttaa toimintaedellytyksiä ja tuo eteen kipeitä kiinteistöpäätöksiä: mitä säilytetään ja mistä luovutaan, mitä kunnostetaan ja mitä ylläpidetään.
On myös mietittävä esimerkiksi sitä, millaisia soittimia rakennuksissa voi tulevaisuudessa olla ja miten niitä huolletaan.
Kun koko kirkon tavoite öljylämmityksestä luopumiseen on vuodessa 2025, se on Tampereella jo vuodessa 2023. Fossiilisella polttoaineella tuotetusta sähköstä luovutaan vuoden 2021 alussa.
Kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
– Tämän strategian toimenpiteillä ei vielä päästä siihen, mutta tämä on sillä tiellä ja etenee määrätietoisesti. Kyllä me uskomme kunnianhimoiseen tavoitteeseen.
Ei viherpesua
Kirkkohallitus myönsi ympäristödiplomin Tampereen seurakunnille keväällä 2015. Sitä varten on tehty ympäristöohjelma, joka ulottuu vuoteen 2022. Nyt valmisteilla on seuraava diplomikausi vuosille 2020–2024.
Ympäristödiplomikauden uusia tavoitteita löytyy sekä kiinteistöstrategiasta että talous- ja toimintasuunnitelmasta.
– Ensimmäisenä tulevat mieleen jätehuolto, energiankäyttö ja lämmitys, sanoo yhteiskunnallisen työn diakoni Sari Peltonen, joka toimii myös seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan sihteerinä.
– Talous- ja toimintasuunnitelmassa keskeinen uudistus on se, että koska olemme sitoutuneet Hiilineutraali kirkko 2030 -ohjelmaan, ympäristöasioiden huomioimisen pitää näkyy kaikessa toiminnassa, ei vain erillisinä yksittäisinä toimenpiteinä.
Hän painottaa, etteivät asiat ole yksinkertaisia.
– Meillä on esimerkiksi monenlaisia, eri-ikäisiä kiinteistöjä laajalla alueella, erilaisia sähkö- ja lämmitysratkaisuja ja eri rakenteita. Jokaista kiinteistöä pitää tarkastella ja ratkaisuja miettiä eri tavalla.
Ratkaisut voivat myös iskeä toisiaan korville. Esimerkiksi kiinteistöjen lämpötilaa ei voi aina alentaa niin paljon, että rakenteet vaarantuvat. Energiaa kuluu hyvän sisäilman ylläpitoon. Hehkulampuista saa kirkkoihin ja toimistoihin myös lämpöä.
– Me emme viherpese. Esimerkiksi lamppujen vaihdossa mennään ulkovalaistus edellä, Päätalo painottaa.
Toimitilojen keskittyessä siirtymisiin voi kulua enemmän energiaa. Johtoryhmä onkin päättänyt kokeilla tarvittaessa etäosallistumista kokouksiin.
– Niissä tilanteissa, joissa ei ole mahdollista tai järkevää liikkua paikasta toiseen pitkiäkin matkoja, etäkokoukset ovat hyvä vaihtoehto, Peltonen muistuttaa.
Rohkeita esimerkkejä
Kun ilmastoahdistus näkyy jo kouluissa ja seurakuntien varhaiskasvatuksessa, tarvitaan näyttöä siitä, että aikuiset ottavat asian vakavasti.
– Mikä voi olla seurakuntien rooli esimerkin näyttäjinä ja toivon kantajina? Meidän jos kenen pitäisi näyttää esimerkkiä, Päätalo sanoo.
Hän myöntää istuvansa pallilla, jolta asioille on mahdollista tehdä paljonkin, ja jotakin konkreettista. Vaikka toimintakin aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, on kiinteistöillä niissä iso rooli.
– Täytyy tehdä rohkeita peruslinjauksia. Jos tilojen vähentäminen ei onnistu, toiminnan osuus tulee supistumaan.
– Kirkot on nostettu käytön monipuolistamisasiassa etualalle, koska ne ovat keskimäärin aika vähäisellä käytöllä. Ylipäätään meidän on pyrittävä löytämään mahdollisuuksia käyttää enemmän hienointa tilaamme, kirkkosalia.
Eri kaupunginosissa on kannettu huolta, miten seurakuntalaisten toiveet otetaan huomioon alueiden kehittämisessä.
Päätalo korostaa, että tilaratkaisut tekevät seurakuntaneuvostot. Maaseudulla kirkkotilojen käytön monipuolistamisessa on vielä isompi työ.
Kirkon on vaikutettava aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana. Luottamushenkilöt antavat esimerkkiä. Tavoitteet on myös saatava työyhteisöistä koteihin ja näin levitettyä laajemmalle. Joulussakin kirkolliset toimijat toimivat kulutuksen vastavoimana, hyvän olon ja kohtuullisuuden edistäjänä.
– Se jos mikä on esimerkillistä, että eletään todeksi sellaisia arvoja, joita halutaan edistää. Mutta mitkä ovat niitä konsteja, joilla tämä saavutetaan, onkin jo toinen juttu.
Tarvitaan myös radikaaleja, jotka ajattelevat luovasti. Silloin voi löytyä ideoita, joita ei ole tultu ajatelleeksikaan.
– On ihan hyvä, että syntyy keskustelua ja näkemykset joutuvat vastakkain.
Seurakuntayhtymä on edistänyt kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttöä liikkumisessa. Esimerkiksi pyörähuollon tempauksia voisi laajentaa joka seurakuntaan. TAKK:n järjestämässä Kestävän Kehityksen koulutuksessa innovoitiin kirkon brändiä vahvistavat roska-astiat. Entä istutetaanko kastelahjaksi puu?
Kirkon hiilineutraalisuustavoite pohjaa siihen, että neljä viidesosaa päästöistä vähennetään ja yksi viidesosa kompensoidaan. Tampereen seurakunnilla on vähän metsäomaisuutta, jolla kompensoida päästöjä: olisiko yksi mahdollisuus ostaa lisää metsää?
Mitattaviin tavoitteisiin
Taloudellisen ajotavan koulutus on merkitty vuosien 2018–2022 ympäristöohjelmaan. Myös yksityisautoilla tapahtuvan ajon tulisi olla ekologista ja taloudellista. Kulkuvälineitä hankittaessa ympäristöominaisuudet ovat yksi valintakriteeri.
– Ajoneuvojen hankinnassa ei voi sitoutua tiettyyn ratkaisuun, Päätalo huomauttaa.
Leiri- ja kurssikeskusten ympäristöselvityksiä ja niiden pohjalta laadittavia ympäristöohjelmia on ehdotettu tehtäviksi ensi vuonna.
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2020–2022 painotetaan, että ympäristökysymykset otetaan aiempaa vahvemmin huomioon talousarviovarojen suuntaamisessa. Ihmisten on voitava luottaa kirkon toimivan ympäristövastuullisesti.
Tänä vuonna pyrkimys näkyy esimerkiksi päätöksessä avustaa Suomen Lähetysseuran Ympäristöpankin ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
– Suunnitelmassa ja yhtymän strategiassa ympäristöasiat voitaisiin huomioida vielä paremminkin. Hyppäämisessä tavoitteiden asettamisesta asian edistämiseen on paljon tekemistä. Henkisellä tasolla asiaan on sitouduttu, mutta toimenpiteiden pitää olla konkreettisia ja tavoitteiden mitattavia, Päätalo painottaa.
Myös Tampereen hiippakunta päätti vastikään, että sen strategiatyön kärki on ympäristötoimien edistämisessä.
Teksti: Asta Kettunen
Kiinteistöstrategiassa keskeistä:
- tilojen merkittävä (noin 1/3) vähentäminen
- kirkkotilojen käytön monipuolistaminen
- jäljelle jäävien tilojen kehittäminen
- korjausvelan haltuunotto
- sitoutuminen Hiilineutraali kirkko 2030 -strategiaan
Hiilineutraali kirkko 2030 -tavoitteet:
1. Vähennetään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.
2. Vähennetään toiminnan hiilidioksidipäästöjä.
3. Päästöt kompensoidaan.
4. Kirkko vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisena toimijana ja keskustelijana.
5. Seurakunnat ovat sitoutuneita ilmastotyöhön.
Lisätietoa Hiilineutraali kirkko -ohjelmasta
Uutinen: Julkujärven metsäalue liitetään Metso-ohjelmaan
Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2020-2022 ja talousarvio 2020 sekä Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategia 2019-2023 löytyvät seurakuntayhtymä-sivulta.