Ilouutisia ja jobinpostia

Ilouutisia ja jobinpostia -sarjassa kerrotaan sanoista ja sanonnoista, jotka ovat suoraan tai mutkan kautta peräisin Raamatusta.
6.11.2019 14.48

Kukapa silmätikuksi tahtoo

Pirjo Silveri

Raamatun kirjoittajat osasivat havainnollistaa tai tehostaa sanomaansa kansan ymmärtämällä kielellä. Tyyliniekat hyödynsivät monipuolisesti muun muassa kaikkia aisteja. Silmiin ja korviin viittaavat muinaiset sanonnat ovat yhä ahkerassa käytössä.

Kuuleminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä, kun kyse on sentään Sanasta. Monessa evankeliumin kertomuksessa toistuu Jeesuksen kehotus ”Jolla on korvat, se kuulkoon”.

– Ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu. Olisiko siinä myös kuuntelemisen ja puhumisen oikea suhde, kysyy pastori Reijo Ylimys kirjassaan Sattuvat sanat (WSOY 2011).

”Vaikka heillä on silmät, he eivät näe, vaikka heillä on korvat, he eivät kuule, sillä he ovat uppiniskaista kansaa”, ripittää profeetta Hesekiel.

Arkinen ja hieman kulunut Raamattu on asetettu alttarille, valkoisen puuristin juurelle.
Puhua kuuroille korville -sanonta ei ole suora sitaatti Raamatusta, mutta siinä yhdistyy ison kirjan ajatus ja yleisesti tunnettu, klassinen sananparsi. Tokaisuun saatetaan valita myös kaikua-verbi. Latinankielinen Ad surdas aures canere tarkoittaa kuuroille korville laulamista. Kuva: Markku Pihlaja

Varjella kuin silmäteräänsä

Pupilli vilahtaa tämän tästä arkisessa puheenparressa, tosin eri nimellä eli silmäteränä.

Varjelen posliinista perintökalleutta kuin silmäterääni, mutta huolehtimiseni kohde voi olla myös asia tai esimerkiksi ihmissuhde. Kielikuva tarkoittaa jotakin todella tärkeää, arvokasta ja rakasta.

Viidennen Mooseksen kirjan kertomuksessa Jumala löytää Jaakobin erämaasta, ja suojelee ja varjelee häntä kuin silmäteräänsä. Suomenkielisissä Raamatuissa samainen vertaus on ollut alusta alkaen.

”Varjele minua niin kuin silmäterääsi, peitä minut siipiesi suojaan”, pyytää Daavid Jumalalta rukouksessaan (Ps. 17). Isä opastaa lastaan: ”Muista ohjeeni, niin menestyt, saamiasi neuvoja varjele kuin silmäterää”. (Sananl. 7:2)

Aiemmassa käännöksessä jae kuului: ”Noudata minun käskyjäni, niin saat elää, säilytä opetukseni kuin silmäteräsi”.

Vanhan testamentin mukaan Jumalalla oli israelilaisiin aivan erityinen suhde. ”Joka koskee minun kansaani, se koskee minun silmäterääni.” (Sakarja 2)

Tätä kohtaa on mielellään käytetty varoituksen sanana siellä, missä juutalaisvihamielisyys on nostanut päätään.

Silmänpalvoja

Oletko joskus joutunut toisten paheksunnan tai kiusallisen kielteisen huomion kohteeksi – tai itse ottanut jonkun silmätikuksesi?

Raamatussa ei tikuista puhuta, mutta termin juuret juontavat 4. Mooseksen kirjaan, jossa annetaan ohjeita maan valloittamiseen. Nykyisen käännöksen mukaan Mooabin arojen asukkaista piti päästä eroon, koska muuten he pistäisivät piikkeinä silmiin ja okaina kylkiin. Vanhimmissa Raamatuissa puhuttiin kylkiin pistävistä keihäistä ja silmiin pistävistä orjantappuroista.

Jo vuonna 1747 Johan Wegeliuksen postillassa okaiden ja piikkien tilalla oli kuitenkin silmätikku. Suomen kansa lienee ymmärtänyt tikun paremmin kuin vanhojen Biblioitten orjantappuran.

Silmänpalvoja on niin ikään raamatullinen tyyppi, jollaisen luultavasti jokainen tuntee tai tunnistaa. Hän on sellainen hännystelijä, mielistelijä ja teeskentelijä, joka aina osaa kumartaa itselleen edulliseen suuntaan. Sellainen, joka toimii toisten mielen mukaan vain, kun otollista yleisöä on kuulemassa ja näkemässä. Sellainen, joka on tehokkaan työteliäs lähinnä silloin, kun esimies on paikalla.

Voi teitä! -huutojen säestämänä Jeesus avaa ajatusta Matteuksen evankeliumissa (Matt. 23:13–36). Paavali kehottaa pysymään kuuliaisena maallisille isännille niin kuin Kristukselle, mutta ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi (Ef. 6:5–6).

Entä milloin olet iskenyt silmäsi johonkin, siis ihastunut? Toivottavasti et yhtä rumasti ja kohtalokkaasti kuin Potifarin vaimo Raamatussa. Faaraon hoviherran ja henkivartijain päällikön puoliso syyllistyi oman aikansa työpaikka-ahdisteluun vokotellessaan Egyptiin orjaksi myytyä Joosefia kanssaan sänkyyn. (1. Moos. 39)

Suomukset putoavat silmiltä

Aika ajoin ihmiselle on hyväksi, jos suomukset putoavat silmiltä. Silloin harhaluulot ja väärät kuvitelmat karisevat, silloin oivaltaa ja näkee asioita aivan uudella tavalla.

Kuvaannollinen sanonta kiertyy kertomukseen Paavalista Damaskoksen tiellä. Jeesuksen vainoajasta hänen puolustajakseen kääntynyt Paavali näkee kirkkaan valon ja kuulee Jeesuksen äänen. Paavali sokaistuu, mutta Ananias-niminen opetuslapsi panee kädet hänen päälleen. ”Ja heti putosivat hänen silmistään ikään kuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.” (Apt 9:18)

Suomus-sana tarkoittaa eläimen suomua.

Sokea taluttaa sokeaa

”Siinä nyt sokea taluttaa sokeaa”, puuskahdan herkästi, kun hoksaan taitamattoman neuvovan toista taitamatonta tai kykenemättömän puuhastelevan jotakin sellaista, mitä hän ei kerta kaikkiaan osaa.

Tämäkin tuttu kielikuva on kotoisin Raamatusta. Jeesus arvosteli ja kutsui sokeiksi fariseuksia, jotka tahtoivat opettaa ihmisiä, mutta heidän oppinsa oli virheellistä ja väärää. ”Ja kun sokea taluttaa sokeaa, molemmat putoavat kuoppaan” (Matt. 15:14).

Kirjallisuutta:

  • Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla (WSOY 2005)
  • Maunu Sinnemäki: Raamatun sitaattisanakirja (Otava 1977)
  • Maunu Sinnemäki (toim.): Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1989)
  • Reijo Ylimys: Sattuvat sanat (WSOY 2007)

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi