Kiemuroita
Kesä on vihreää kasvukautta
Kesäkauden neljä tärkeää kirkollista juhlaa ovat Pyhän Kolminaisuuden päivä, Johannes Kastajan syntymäpäivä eli juhannuspäivä, apostolien päivä ja kirkastussunnuntai.
Suvisydän on niin luonnossa kuin kirkkovuodessa vihreää kasvun kautta.
Suurimmat Kristukseen liittyvät juhlat ovat kesän koittaessa takanapäin. Jeesuksen seuraajat ovat saaneet Pyhän Hengen, ja nyt esiin nousevat muut Raamatun pyhät henkilöt ja yksittäiset, uskon salaisuuksia koskevat teemat.
Helluntai on kristillisen kirkon syntymäpäivä. Raamatun mukaan siitä alkoi varsinainen seurakunnan elämä, kirkon aika. Pyhän Hengen vuodattamisen merkitystä ja keskeisyyttä kuvastaa myös tapa nimetä helluntain mukaan kirkkovuoden loput sunnuntait. Helluntaijakso jatkuu ensimmäiseen adventtiin, jota tänä vuonna vietetään 29. marraskuuta.
Viikon päästä helluntaista on Pyhän Kolminaisuuden päivä, joka tänä vuonna osuu toukokuun viimeiseen päivään. Sitä on läntisessä kristikunnassa vietetty vuodesta 1334. Juhlan teemana on mysteeri: on vain yksi Jumala, joka samalla on kuitenkin Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Kolme eri persoonaa elää keskinäisessä rakkaudessa läpäisten toinen toisensa, kuten evankelista Johannes kirjoittaa Jeesuksen rukoilleen: ”niin kuin minä olen sinussa ja sinä olet minussa” tai kertoneen opetuslapsilleen, kuinka hänet nähtyään nämä ovat nähneet myös Isän.
Juhannus enteilee joulua
Kesän neljästä kristillisestä juhlasta vanhinta, Johannes Kastajan muistopäivää, on vietetty 400-luvun alusta asti. Se ei ole kristikunnassa ainoa Jeesuksen edelläkävijälle omistettu päivä. Meillä uskonpuhdistus karsi pyhille omistettuja päiviä niin, että jäljelle jäi vain Johanneksen syntymäpäivä. Raamatullista laskentoa seuraten se on tasan kuusi kuukautta ennen joulua, Vapahtajan syntymää.
Juhannuksen ajankohta 24. kesäkuuta juontuu Luukkaan evankeliumista, missä enkeli Gabriel ilmestyy Marialle ja kertoo Johanneksen äidin Elisabethin olevan kuudennella kuukaudella raskaana. Näin Johannes syntyy puoli vuotta ennen Jeesusta.
Johanneksen evankeliumissa Johannes Kastaja itse sanoo Jeesuksesta näin: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” Kirkkoisä Augustinus (354–430) yhdisti tämän kommentin kesäpäivän ja talvipäivän seisauksiin. Johanneksen juhlan jälkeen päivät alkavat lyhetä, Jeesuksen syntymästä valo taas lisääntyy.
Suomessa on vuodesta 1955 juhlittu juhannusta kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina, tänä vuonna juhannuspäivä on 20. kesäkuuta.
Punainen pyhä apostoleille
Apostolien päivän juuret ulottuvat vuoteen 258, jolloin jo vietettiin Pietarin ja Paavalin muistopäivää. Tämä tieto on peräisin meidän aikaamme asti säilyneestä marttyyrien listasta, Depositio Martyrumista.
Keskiajalla vakiintui tapa viettää Pietarin ja Paavalin kuoleman muistopäivää kesäkuun lopussa. Ruotsi-Suomessa vuonna 1772 toteutetussa juhlapyhäuudistuksessa kaikki apostolien päivät erillisinä pyhinä poistettiin, ja niiden sisällöt siirtyivät kuudenteen sunnuntaihin helluntaista (5.7.2015). Silloin muistellaan kaikkia apostoleita ja rukoillaan, että kristityt varhaisten esikuviensa tapaan rohkeasti ja pelkäämättä seuraisivat Kristusta.
Apostolien päivän ajaksi liturginen väri vaihtuu vihreästä punaiseksi, mikä sopii hyvin Kristusta jopa kuolemaan asti uskollisesti tunnustaneille apostoleille.
Punaista käytetään kirkollisena värinä myös esimerkiksi helluntaina, pyhäinpäivänä ja tapaninpäivänä.
Paljon katseltu kirkastussunnuntai
Kirkastussunnuntaita (19.7.2015) on Suomessa ja Ruotsissa vietetty 1500-luvulta lähtien. Sen taustalla on Raamatussa kerrottu hämmästyttävä tapahtuma. Mestarinsa kanssa vuorelle kiivenneet opetuslapset näkevät Jeesuksen kirkastettuna keskustelemassa Mooseksen ja Elian kanssa, ja he kuulevat Jumalan äänen ilmoittavan Jeesuksen olevan Jumalan rakas Poika.
Syyspuolen kirkollisia juhlia ovat enää mikkelinpäivä, pyhäinpäivä, uskonpuhdistuksen muistopäivä sekä kirkkovuotemme viimeinen pyhäpäivä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai, tuomiosunnuntai.
Useampia ulkomailla
Ulkomailla liikkuva matkailija saattaa kesällä törmätä useampiin kristillisiin juhliin, joihin hän on koti-Suomessa tottunut.
Esimerkiksi katolisessa kirkossa sekä joissakin anglikaanisissa, luterilaisissa ja vanhakatolisissa kirkoissa on Pyhän Kolminaisuuden päivää seuraavana torstaina Pyhän ruumiin juhla, Corpus Christi. Silloin kunnioitetaan syvästi siunatuissa ehtoollisaineissa läsnä olevaa Kristusta. Usein juhlaan liittyy kulkue, jossa messun jälkeen kuljetetaan siunattuja ehtoollisaineita.
Vaikka suomalaisessa luterilaisessa kirkossa ei vietetä Corpus Christiä, jaamme kuitenkin yhteisen uskon ehtoollisen suureen salaisuuteen: Kristus ansaitsee kunnioituksemme ja on konkreettisesti läsnä leivässä ja viinissä.
Pirjo Silveri
Kirkkovuoden kiemuroita -palstan asiantuntijana on pastori Heikki Repo.
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi