Sattumuksia kirkon kulmilta

Sattumuksia kirkon kulmilta -juttusarjassa tamperelainen historian tutkija Mikko Pollari kertoo Tampereen kirkkojen historiasta kuvien kautta.
3.5.2023

Jäätelökesän avajaiset

Mikko Pollari

On jäätelö hyvää, kun viisistään syö! Vai ovatko nuo nyt tikkunekkuja? Menneiden aikojen makeiskulttuuria tuntematta vaikea sanoa varmasti. Mutta herkkuhetki on kyseessä, se on selvä.

Vanha kuva viidestä lapsesta, jotka istuvat penkillä syömässä jäätelöpuikkoja. Edessä on koira ja taustalla kirkko.
Lapset Pyynikin kirkkopuiston viidenistuttavalla penkillä. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto/ Jukka Raunio

Makean maistuvuuteen ei näytä vaikuttavan pilvisenkolea sääkään. Ainakaan lasten kamppeista päätellen meneillään eivät nimittäin ole varsinaisesti mitkään jäätelökesän avajaiset.

Paitsi että kyllä muuten on! Voihan jäätelökesän aloittaa vaikka pakkassäällä. Sopii koettaa tulla kieltämään!

Kuvassa eletään vappua Pyynikin kirkkopuistossa vuonna 1948, ja lapset pääsivät vappukuvaksi Aamulehden etusivulle asti, joskin ajan konstein ”photoshopattuina”. Taustalle oli nimittäin vaihdettu Aleksanterin kirkon sijaan näkymä vastakkaiseen suuntaan, kohti Richard Rautalinin Kevät-suihkukaivoveistosta.

Otoksesta välittyvä karnevaalitunnelma vaikuttaa siis paitsi hieman hyiseltä, myös varsin seesteiseltä, ja niin kuin tiedetään, näiden asioiden välillä tapaa olla syy–seuraus-suhde.

Kyseisen vappuviikonlopun Aamulehtien mukaan kostean ja kolean sään vuoksi aattoiltana olikin ”yhtä rauhallista kuin tavallisina iltoina”, eikä edes vappupäivänä ilmennyt ”minkäänlaisia häiriöitä tai levottomuuksia”. Jopa palokunta sai ottaa juhlan juhlan kannalta, koska riemunpidon seurauksena ei syttynyt yhtäkään paloa sammutettavaksi.

Olisikohan vappuna 1948 tehty hyvin käyttäytymisen Suomen ennätys?

Jäätelön menekkiin säätilalla ei sen sijaan ollut vaikutusta, vaan ”jäätelömyyjien kojujen ympärillä oli vilkasta hyörinää kaiken aikaa”.

Myös ilmapallokauppiaita oli liikkeellä, mutta kyseisen huvikkeen hankkiminen vaati jo enemmän varallisuutta: ”sangen komeasta” pallosta sai nimittäin pulittaa neljäsataa tuolloista markkaa, joka vastaa noin kahtakymmentä nykyeuroa.

Vappupalloindeksi on siis pysynyt osapuilleen samana halki vuosikymmenten! Eipä ihme, ettei penkillä poseeraavien lasten käsissä näy sellaista.

Vanha kuva kadulla kävelevistä ihmisistä. Etualalla kävelevistä yksi ylioppilaslakkipäinen työntää lastenvaunuja ja toinen lastenrattaita. Rattaissa olevalla lapsella on ilmapallo, ja kuvassa taustalla on paljon ilmapalloja.
Helsingin Esplanadin vappuriennoissa 1948 oli investoitu palloonkin. Kuva: Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma

Tätä kirjoittaessani on vaikea sanoa, millaiseksi vuoden 2023 vappusää ja -meno muodostuvat, mutta ainakin kahdessa asiassa tämä ja seitsemänkymmenenviiden vuoden takainen vappu muistuttavat toisiaan.

Ensimmäinen vappujen välinen yhteys on valtakunnanpoliittinen: vappuaattona 1948 tuolloinen tasavallan presidentti J. K. Paasikivi nimittäin vahvisti Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen – tai ”puolustussopimuksen”, kuten Aamulehden nimimerkki Pohto sitä kutsui – jonka eduskunta oli ensin melkein yksimielisesti hyväksynyt.

Kuulostaa jotensakin ajankohtaiselta, eikö vaan? Taas tälle palstalle siis pääsi vahingossa luikahtamaan historiallinen yhteensattumus.

Toinen yhteys on tietenkin vapun asema kevään virallisena alkamispäivänä ja ulkojäätelökauden avajaisjuhlana. Historia kulkee kulkuaan ja ulkopoliittiset vänkyrät vääntyvät uusiin asentoihin, mutta tämä asia on ja pysyy.

Nyt mieltä jäikin vaivaamaan enää vain yksi kysymys.

Jäiköhän koirulille herkun hiventäkään?

Lähteet:

Kirjoittaja on Vuoden Tiedekynä -ehdokas 2023.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja