Poikia rukoushuoneen rappusilla

Menossa lienee pikemminkin seurakunnan poikien kokoontuminen, mikä tekee kuvasta täsmävalinnan tälle palstalle: juuri poikatyössä, jos missä, lienee sattumuksia riittänyt.

Hymyä! Pojat poseeraavat, ja hyvinhän se sujuu. Kuva: Tampereen seurakuntayhtymän arkisto

Jos kuvan äärelle pysähtyy, siitä löytää kaikenlaista: on keskittynyttä katsetta, keskinäistä kaveruutta, rehvakkuuttakin. Pojat ovat monen kokoisia ja -näköisiä, ja vaatepartta ja tukkatyyliäkin löytyy laidasta laitaan. Pispalan pojat eivät todellakaan olleet samasta puusta veistettyjä.

Monen rintamukseen tai takin käänteeseen on kiinnitetty valkoinen lappunen. Mikähän se on? Entä mistä keskirivin vasemman reunan poika on keksinyt marlonbrandomaisen tyylinsä?

Kuvassa on siis kerta kaikkiaan mahtava meininki, ja olisi mukavaa tietää enemmän.

Tietoa ei kuitenkaan ole paljon saatavilla. Kuva on julkaistu aiemmin Pispalan rukoushuoneyhdistyksen historiikissa Pispalan pyhäkkö, mutta sen kuvatekstissä kerrotaan vain, että kyse on sodanjälkeisestä poikatyöstä, ja että rappusilla on poikia johtajineen.

Seurakuntayhtymän arkisto taas on anteliaampi tietolähde: sen kuvailutietojen mukaan kuvassa on Pispalan poikia kirkon portailla 1950-luvun alussa, ja joitakin henkilöitä nimetäänkin. Takarivissä kolmantena vasemmalta on Martti Järventie, myöhempi Tampereen Kaupunkilähetyksen johtaja ja Pyynikin kirkkoherra. Lisäksi jossain vasemmalla on Aarre Sallinen. Olisikohan hän K. A. Sallinen, joka johti poikatyötä 1940-luvun alussa?

Muut nimetyt henkilöt – Kaarle Salminen, Mikko Karjalainen ja Pentti Ala-Harju – eivät ole minulle tuttuja, mutta luulen tunnistavani vanhemman herrasmiehen toisen rivin oikeassa reunassa: hän voisi olla Pispalan pitkäaikainen pastori Aarne Salo.

Kuvailutiedoissa on vielä yksi vihje: ”NMKY: poikia Nokialta vierailulla?” Ehkä kuvassa on siis ikuistettu kahden poikaporukan tapaaminen, eikä rapuilla olekaan vain pispalalaisia miehenalkuja.

Ajankohdastakin voi päätellä jotain.

Ainakin eletään aikaa ennen vuotta 1951. Rukoushuoneen ovet ovat nimittäin vielä tuolloin tehtyjä muutostöitä edeltäneessä asussaan. Juuri rukoushuoneen rappusilla poseeraaminen taas saa olettamaan, että kuva on otettu ennen Pispalan seurakuntatalon valmistumista syksyllä 1949. Seurakuntataloon nimittäin saatiin kerhotilat, ja jos talo olisi ollut olemassa, niin eiköhän kuvakin olisi otettu sen liepeillä.

Harjun kirkko eli aiempi Pispalan rukoushuone vuoden 1951 muutostöiden jälkeisessä asussaan. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. CC BY 4.0

Missäköhän pojat ovat nyt? Millaisia miehiä heistä tuli? Jos kuva on 1940-luvun loppupuolelta, voi moni olla vielä elossakin, ehkä jopa Sillan lukijoiden joukossa. Tunnistaako joku itsensä tai sukulaisensa?

Lähteet: 

• Malkavaara, Erkki: Pispalan pyhäkkö (Pispalan Rukoushuoneyhdistys ry 1997);
• ”Päivää ja onnea” sanoi pappi postiluukusta (Harjun seurakunta 1995)
• Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 1–2 (SKS 2013)

1940-lukulaista Pispalaa. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Kuvaaja: Pietinen. CC BY 4.0