Toivontäyteinen tapaus

Juuri harmonisempi tunnelma tuskin voisi olla. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Kuvaaja: Matias Stark. CC BY 4.0

Törmäsin nimittäin oheiseen postikorttiin jo jokunen vuosi sitten hakiessani inspiroivia pyörämatkailukuvia lähiseuduilta. Olin näkemästäni varsin vaikuttunut, ja poikkeuksellisuuden tuntu säilyi vielä useammankin katselukerran jälkeen.

Tuolloin en vielä päässyt perehtymään korttiin tarkemmin, ja vaikeaa se olisi ollutkin, koska Museoviraston tarjoamissa tiedoissa ei ollut kuvaajaa, ei kuvausvuotta. Mutta muistijälki löydöstä jäi.

Tapaus palasi pöydälleni puolisen vuotta sitten etsiessäni taas ideoita tätä palstaa varten. Lainasin kirjastoautosta nokialaisen valokuvaajan Matias Starkin tuotantoa esittelevän kirjan – ja kas, siinähän korttiin painettu otos oli, aivan teoksen avaussivuilla, aukeaman kokoisena.

Kuva siis sai taakseen tarinan. Enää piti keksiä, missä sen voisi kertoa.

Tilaisuutta ei yllättäen tarvinnut odottaa kauan. Jo muutamaa kuukautta myöhemmin sain nimittäin päätoimittajalta viestin tästä lähiseurakuntien kanssa yhteistyössä toteutettavasta Sillan numerosta. Korttikuvan hetki oli koittanut!

Kaikella on näemmä aikansa, ja joskus asiat vaativat kehkeytymistä.

Otokseen on vangittu maisema 1900-luvun alkuvuosien Pirkkalasta, tai Nokiasta – tai siis molemmista, koska tuolloin Nokia kuului Pirkkalaan.

Oikeasta alareunasta alkava tie vie kohti horisontissa siintävää kirkkoa. Mäntyjen hiljaisen huminan voi miltei kuulla, vasemmalta siivilöityvän auringon lämmön tuntea. Missään ei ole ketään, ja rauha on rikkomaton.

Kuva on melkoinen suoritus – eritoten kun saa tietää, että se on otettu itse rakennetulla kameralla, kehitetty omassa saunassa, ja Stark oli kai aloittanutkin harrastuksensa vasta jokunen vuosi aiemmin. On hauskaa ajatella, että kotikutoisesti syntynyt otos levisi postikorttina tuhansiin ilmansuuntiin.

Taka-alalle sijoittuva mutta silti pääosaa näyttelevä Nokian kirkko esiintyy usein Starkin tuotannossa, myös hänen valmistuttamissaan korteissa. Se on selvästi ollut kuvaajalleen tärkeä paikka, vaikka tämä olikin vieraantunut valtiokirkosta ja tunsi vetoa teosofian ja tolstoilaisuuden kaltaisiin ajan uusiin suuntauksiin.

Otos on jo itsessään upea, mutta sen ottajan elämäntarinaan tutustuminen antaa sille vielä uuden tason.

Stark oli nimittäin vuonna 1892 joutunut vaikean tulehduksen vuoksi leikkaukseen, joka vaikeutti hänen puheentuottoaan pysyvästi.

Myös Starkin otos Kangasalan kirkosta sai oman postikorttinsa. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Kuvaaja: Matias Stark. CC BY 4.0

Tämä pakotti jättämään opettajan toimen ja hakemaan uusia elannon hankkimisen ja itseilmaisun keinoja – jotain, mikä ei vaatisi puhumista, kuten nyt vaikkapa valokuvaus. Oli siis keksittävä itsensä uudelleen, ja seurauksena syntyi tämänkaltaisia pysäyttäviä otoksia.

Starkin elämässä traagiset tapahtumat eivät loppuneet leikkaukseen, mutta silti postikortin voi ajatella symboloivan vaikeuksien voittamista, uuden tien löytymistä. Aina on toivoa. Tai ainakin menetykseen voi kätkeytyä mahdollisuus.

Lähteet: 

       • Karo, Marko & Portin, Anja: Maisteri Starkin arkisto (Aalto ARTS Books 2015).