Sattumuksia kirkon kulmilta
Vauhtiajot Vanhalla kirkolla
Vanha kirkko on kyllä saanut nähdä kaikenlaista. On ollut lakkoja ja paraateja, välillä on ollut Viistokatu, välillä ei. Mutta tiesittekö, että kirkon edusta on saanut toimia myös autokilpailujen näyttämönä?
Tämän kuun Sattumus-kuvassa ollaankin bensiininkatkuisissa tunnelmissa. Päivä on 2. kesäkuuta 1934, kello noin viisi iltapäivällä, ja meneillään lähtö 140 kilometrin mittaiseen Näsijärven ympäriajoon.
Hetkonen. Niin, että mihinkä?
En minäkään tiennyt, mutta ajan sanomalehdistä selvisi, että kyseessä ei ollut ihan mikä tahansa kisa: esimerkiksi Helsingin Sanomien mukaan ympäriajo oli ”huomattavimpia maantiekilpailuja mitä maassamme on järjestetty”.
Vuonna 1934 oli vuorossa seitsemäs kerta ja osallistujia neljä: ensikertalainen R. Salminen, kaksinkertainen voittaja H. A. Mäenpää, puolustava mestari Asser Vallenius ja edellisessä ajossa viidenneksi sijoittunut Paavo Hjelt – kaikki tamperelaisia ja Ford-kuskeja, paitsi Essexiä ohjastanut Hjelt.
Kilpailijat päästettiin viiden minuutin välein reitille, joka kiersi Näsijärven myötäpäivään, länsirannalta aloittaen.
Luonteeltaan ympäriajo oli ”tarkkuuskoe”, eli tarkoitus ei ollut ajaa mahdollisimman nopeasti, vaan ilmeisesti sovittu keskinopeus säilyttäen. Suoritusta seurattiin tarkastuspisteillä, joita oli viisi – Muroleen kanavalla yksi julkinen sekä neljä salaista – ja vähiten virhepisteitä kerännyt ajaja oli voittaja.
Keskinopeudeksi määrätty 45 km/h ei kuulosta huimaavalta, mutta eipä sitä ollut reitin kuntokaan. Aamulehden mukaan teistä olivat ”pitkät osuudet parhaillaankin korjattavina”, jo korjatut pätkät eivät olleet “vielä riittävästi tiivistyneet”, ja vanha tie oli “oman onnensa nojaan jätetyn kuntoista”.
Kilpailijoista Vallenius olikin lehden mukaan toivonut, “ettei nopeuksia määrättäisi varsin korkeaksi”. Erikoinen toive kilpa-ajajalta!
Neljästä lähtijästä takaisin Kauppatorille selvisi kolme – Hjeltin ajopelistä oli mennyt laakeri – ja tarkimmin urakan suoritti kilpaluistelijanakin tunnettu Vallenius. Toiseksi tuli Mäenpää ja kolmanneksi Salminen, jonka tuloksen Uusi Suomi katsoi merkitsevän ”joko suurta taitoa tai erinomaista onnea”, olihan hän ensimmäistä kertaa asialla.
_1937.JPG)
Kilpa-ajot jatkuivat seuraavana päivänä Hippoksen radalla nopeuskilpailuilla, mutta itse ympäriajon vauhti oli jo hiipumaan päin.
Ajoja nimittäin vaivasi kuskikato: vuonna 1934 seitsemästä ilmoittautuneesta vain neljä saapui lähtöviivalle, ja samaan osallistujamäärä jäi seuraavanakin vuonna.
Aamulehti näki yhdeksi syyksi kisan sääntöjen kolmesta poikki -periaatteen: koska Mäenpäällä ja Valleniuksella oli jo kaksi voittoa, ei uusien kuskien osallistumisinto ollut korkealla.
Eikä kisan katkeamiseen mennytkään kauan: vuonna 1935 Vallenius voitti kolmannen kerran peräkkäin ja sai ”Näsijärven maljan” omakseen, saattaen nämä vauhtiajot Vanhalla kirkolla päätökseen.
Lähteet:
Aamulehti 2.6. ja 3.6.1934
Autoilija
8/1931
Suomen Pienviljelijä 5.6.1934
Helsingin
Sanomat 29.5.1934
Uusi Suomi
3.8.1931 ja 3.6.1934
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi