Hengen leipää

Hengen leipää on Silta-lehden sarja, johon toimitus pyytää kirjoituksia seurakuntalaisilta sekä seurakuntien työntekijöiltä.
4.8.2021 9.00

Avoimuutta vai ulos sulkemista?

Karla Löfgren

Moni erilaisuutta kokeva haluaisi olla oma teeskentelemätön itsensä. Voiko seurakunnissa ilmaista poikkeavia ajatuksia ilman ulossulkemisen pelkoa?

Kirkon luonteeseen on historiallisesti kuulunut hengellisen toisinajattelun tuomitseminen. Yhteisön silmätikuksi joutuminen sattuu sieluun, ja siksi monet vaikenevat epäilyksistään tai ”äänestävät jaloillaan”, kirkon toiminnasta vetäytymällä tai eroamalla.

Näin menetetään yhteys pohdiskelijoihin, joilla on aito ja vilpitön hengellinen kaipaus. Yksin jäämisen ja elämän tarkoituksettomuuden kokemus synnyttävät päihde- ja mielenterveysongelmia.

Painottiko Jeesus oikeaoppisuutta, tuomitsiko hän kenenkään hengellisyyttä? Ei, vaan hän kritisoi materialismia ja kirjaimellisia uskon tulkintoja. Hän korosti Jumalan ja syntisenkin lähimmäisen rakastamista.

Moni kirkon jäsen kyseenalaistaa uskontunnustuksen muotoilut ja oppi-isien auktoriteetin, mutta vaikenee tästä seurakunnassa. Silti juuri hengellinen rehellisyys ja avoin keskustelu voisivat pitää uskon elävänä ja kiinnostavana.

Mitä uskonto on? Kirjaimellista uskomistako kaikkeen, mitä Raamattu sanoo, vai seurakuntalaisen identiteetti? Määrittääkö sitä vastakkainasettelu: mitä emme ole, ja mihin emme usko, kuten muiden uskontojen pyhiin kirjoihin?

Itse näen, että tulevaisuuden uskonto on ihmisen sisäisyyden, sielun ja sydämen tiedettä sekä taidetta, jota kaikki uskonnot lähestyvät omasta näkökulmastaan. Kuten eri maiden tieteentekijät, ne voivat yhdistää tietonsa ja taitonsa sen sijaan, että rajaisivat tutkimuksen vain oman perinteen sisäiseksi. Hengellisyys on yhtä rajatonta ja ehdotonta kuin Jumala ja Hänen rakkautensa. Väärä tapa sen ylläpitämiseen on muiden ihmisten ja katsomusten tuomitseminen.

Nykyään monet kiinnostuvat muistakin uskonnoista. Syinä ovat totuudenetsintä sekä halu löytää omaan elämään tukea henkisyydestä.

Kaikissa uskonnoissa on terapeuttisuutta: eettistä elämänviisautta ja toimivia menetelmiä Jumala-yhteyden saavuttamiseksi. Rukouksessa ja meditaatiossa on paljon samaa. Uskontojen tarinat, opetukset ja hiljentymiskeinot täydentävät toisiaan ja toimivat virikkeinä opillisista kysymyksistä keskusteltaessa.

Karla Löfgren on sosionomi-diakoni (AMK), filosofian maisteri ja kirjailija.


Palaa otsikoihin | 3 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
13.8.2021 6.57
Jumalan pyhä
Tarkennusta
Avoimmuutta Herrallemme seuraavaan tapaan:

Rakas Jumala, armahda meitä syntisiä. Sinä voit yksin meidät pelastaa. Kiitos siitä, että et sulje anteeksi antoasi pois sitä sinulta anovalta. Aamen!

Kun ihminen tuon edellä mainitun ymmärtää tapahtuneen omassa elämässään, niin kaikki muu muuttuu toissijaiseksi. Jumala on sijalla numero 1.

Mitä tulee tämän kirjoituksen opillisiin kohtiin, niin en tiedä mistä lähtisin, oikeastaan mikään ei ole kohdallaan.

-Vääristellään Jeesuksen opetusta.
-Sekoitetaan usko ja uskonto.
-Ihannoidaan Synretismiä, eli eri uskontojen sekoittumista.
-Nostetaan ihmisen omat kyvyt ja ponnistelut kunniaan.
-Puhutaan sellaisilla yleistyksillä, joista lukija voi saada minkä käsityksen vaan.

Ja tiedättekö, ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa. Jumalan Henki ja saatanan.

Jeesus todella tuomitsi ihmisen oman hegellisyyden, koska se on liitossa saatanan kanssa. Jumalan Henki ei puhu ikinä myönteisessä sävyssä esimerkiksi muista uskonnoista.

Jeesus ei tuominnut kirjaimellisia uskon tulkintoja. Sen sijaan Jeesus opetti ja hänen sanomansa on se, että se ei saa olla vaan pintapuolista, vaan sen on lähdettävä ihmisen sydämmestä. Ja sieltä se lähteekin riemuiten, kun ihminen saa armon osakseen ja pelastuu. Syntyy rakkaus ja ystävyys suhde Jumalan kanssa.
14.8.2021 20.34
Karla Löfgren
Jumala, Jeesuksen opetukset ja esimerkki sekä usko ovat ykkösasioita minullekin ja niitä pyrin kirjoituksillani kohottamaan. Hyvä nimimerkki Jumalan pyhä, Silta-lehden puheenvuoroni oli julkaisullisista syistä lyhyt tiivistys suuresta aiheesta. Selitän mainitsemani ajatukset syvällisemmin kirjassani Usko, toivo, rakkaus, meditaatio, joka on saatavilla kirjastoissa ja kirjakaupoissa. Sen verran haluan sanoa tässä yhteydessä, että maailmankaikkeuden Jumala ja korkeimmat eettiset ihanteet eivät millään lailla kuulu yksinomaan kristinuskolle. Tämän ymmärtäminen on tärkeää kansainvälistyneessä maailmassa. Synkretismi on tosiasia: uskonnot ja filosofiat ovat aina vaikuttaneet toisiinsa, myös kristinuskon syntyhistoriaan ja kehitykseen. Opiskelusta, ajattelusta ja hyvästä tahdosta kumpuava avoin hengellisyys ei ole liitossa Saatanan kanssa sen enempää kuin toisenlaiset uskonnolliset näkemyksetkään. Näiden demonisointi ei kanna hyvää hedelmää eikä edes rakentavaa keskustelua. Jeesuksen opetuslapsiltakin vaadittiin aikoinaan kykyä vastaanottaa aiempaa avarakatseisempia näkemyksiä ja syvempää uskoa. Uskoa, joka ei perustu toisten tuomitsemiseen ja ulossulkemiseen, ja jossa Jumalan ja lähimmäisen rakastaminen peittävät kaikki erot alleen. Parhain terveisin Karla Löfgren
19.8.2021 19.51
Jumalan Pyhä
Harhaan johtavaa
Parahin Karla Löfgren

Matteus 7:22
"Ei jokainen joka sanoo minulle; "Herra Herra", pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee Taivaallisen Isäni tahdon.

Mikä sitten on Taivaallisen Isämme tahto?

Markus 9:7
Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa ja pilvestä kuului ääni; Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!

Mitä johtopäätöksiä edellä mainituista Raamatun jakeista pitäisi tehdä?

Johannes 14:6
Jeesus vastasi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.

Jeesuksessa on siis pelastus sekä kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Siihen siis sisältyy maailmankaikkeuden Jumala sekä Jumalan tahdon mukaiset korkeimmat eettiset ihanteet. Ne Jumala on ilmoittanut sanassaan Raamatussa.

" Sen verran haluan sanoa tässä yhteydessä, että maailmankaikkeuden Jumala ja korkeimmat eettiset ihanteet eivät millään lailla kuulu yksinomaan kristinuskolle. "

Ne, mitkä Jumala on sanassaan ilmoittanut meille, kuuluvat yksinomaan kristinuskolle, uskon kuuliaisuuteen Kristukselle. Kaikki muu on saatanan valhetta, eikä vie ihmistä kuin ikuiseen kadotukseen ja eroon Luojastaan.

" Opiskelusta, ajattelusta ja hyvästä tahdosta kumpuava avoin hengellisyys ei ole liitossa Saatanan kanssa sen enempää kuin toisenlaiset uskonnolliset näkemyksetkään. "

Kyllä on ja vahvasti, ei ole olemassa mitään kolmatta ihmisen versiota asioista. Olemme joko Jumalan omia tai saatanan.

Niin kuin Jeesus sen totesi Pietarille;

Matteus 16:23
"Mutta Hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: Väisty tieltäni, saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!"

Pietari oli siis luottanut päättelyynsä ja halusi vain inhimillisesti ajateltuna auttaa Jeesusta, kun tämä oli sanonut joutuvansa kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsiin ja nämä surmaisivat hänet. Jeesus pohjasi sanomansa Jumalan sanaan, kun taas Pietari inhimilliseen järkeilyyn, eli pohjimmiltaan saatanan tahtoon.

"Jeesuksen opetuslapsiltakin vaadittiin aikoinaan kykyä vastaanottaa aiempaa avarakatseisempia näkemyksiä ja syvempää uskoa. "

Jeesus valmisti opetuslapsensa matkaan ja avarsi heidän ymmärrystään vain Jumalan sanan valossa käyttämällä jumalallista viisauttaan ja Vanhaa Testamenttia. Ei siis mitään synkretismiä, ei ihmisen omaa hengellisyyttä vaan puhdasta Jumalan sanaa!

Matteus 12:49
"En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa."

Mitä voimme Karla oppia edellä mainitusta? Tiesitko, että saatana kulkee maailmassa aktiivisesti kuin ärjyvä leijona, etsien kenet voisi niellä. On siis erittäin vaarallista johtaa ihmisiä tuolla tavalla harhaan. Tiesitkö, että ensimmäinen harha-askel ei tunnu kovinkaan kummoiselta tai vaaralliselta, mutta me tiedämme mihin se tie johtaa.


Jos haluat kirjoittaa tälle palstalle , ota yhteyttä toimitus@siltalehti.fi

Tekstin aihe voi nousta arjen tapahtumasta, jostakin kokemuksesta tai muistosta, mutta yhtä hyvin kirkkovuoden ajankohdasta, mielivirrestä, lempirunosta tai itseä puhuttelevasta raamatunjakeesta. Kirjoittaja voi pohtia, mikä tänään puhuttelee, ja mihin kysymyksiin hän etsii vastauksia.