Hengen leipää
Edessäsi uudistun
Syksyn aloitus on monille uusien alkujen ja muutosten aikaa. Monet aloittavat uudessa koulussa tai opiskelupaikassa, joillekin saattaa koittaa uudessa työpaikassa aloittaminen tai työsuhteen päättyminen.
Syksyn aloitus on monille uusien alkujen ja muutosten aikaa. Monet aloittavat uudessa koulussa tai opiskelupaikassa, joillekin saattaa koittaa uudessa työpaikassa aloittaminen tai työsuhteen päättyminen.
Toiset muuttavat uuteen asuntoon, uusille paikkakunnille tai kokonaan uuteen maahan. Muutos voi olla pelottavaa, mutta usein se on väistämätöntä. Meidän koko maailmanlaajuinen luterilainen kirkkomme on saanut alkunsa muutoksesta – reformaatiosta. Myös yksilöinä meitä kutsutaan jatkuvaan uudistumiseen.
Osallistuin kesäkuussa Luterilaisen maailmanliiton (LML) neuvoston kokoukseen Genevessä, Sveitsissä. Tämä vuonna 1947 perustettu luterilaisten kirkkojen yhteisö on yli 75 vuoden olemassaolonsa aikana joutunut jatkuvasti uudistumaan eläessään niin sisäisten kuin ulkoistenkin muutosten keskellä.
Uudistumisen päämääränä on kuitenkin aina ollut oikeudenmukaisempi yhteisö, joka haluaa mahdollistaa kaikkien ihmisten tasavertaisen osallistumisen Jumalan missioon – sukupuolesta, iästä, kansallisuudesta tai taustasta riippumatta.
Eräät näkyvimmät muutokset liitossa ovat liittyneet esimerkiksi naisten ja nuorten osallistumiseen. Tällä hetkellä edellytetään, että sen kaikilla päätöksenteon tasoilla tulee olla yhtä paljon naisia ja miehiä ja vähintään 20 prosenttia alle 30-vuotiaita.
Nämä eivät ole pelkkiä lukuja vaan nuoret kantavat myös aidosti vastuuta päätöksenteossa ja maailmanliiton toiminnassa. Nuorten johtajuutta tuetaan aktiivisesti ja heille annetaan tilaa käyttää ääntään ja myös unelmoida ennakkoluulottomasti.
Uudistuminen vaatii rohkeutta. Rohkeutta luopua ennakkoluuloista ja totutuista valta-asetelmista. Rohkeutta poistua omalta mukavuusalueelta ja kokeilla omia rajoja. Kristinuskon sanoma on vapautuksen sanoma. Jeesus antoi omalla toiminnallaan esimerkin vapauttavasta rakkaudesta, joka murtaa muurit ja raja-aidat. Meidät on vapautettu unelmoimaan ja elämään. Joskus se voi tarkoittaa myös lähtemistä ja jonkin jättämistä taakse.
Itselleni tämä syksy on suurten muutosten aikaa. Olen jättänyt seurakuntapastorin työni Messukylän seurakunnassa ja aloittanut työt merimiespappina Rotterdamissa, Alankomaissa. Tämä on oma unelmani, jota lähden rohkeasti seuraamaan – Jumalaan luottaen.
Kirjoittaja työskentelee merimiespappina Rotterdamissa ja toimii työn ohella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana Luterilaisen maailmanliiton neuvostossa.