Hengen leipää

Hengen leipää on Silta-lehden sarja, johon toimitus pyytää kirjoituksia seurakuntalaisilta sekä seurakuntien työntekijöiltä.
4.9.2019 9.40

Elinikäisiä ystäviä ja parempia valmiuksia

Isoset Ilona, Elina, Bertta, Ada ja Silja

Kun ilmoitus valinnasta mukaan Isonen On The Road -projektiin saapui viime joulukuussa, emme osanneet aavistaa, millainen seikkailu meitä todella odotti. Isosista, apuopettajasta, nuorisotyöntekijä Sanna Lehtisaaresta sekä pastori Riikka Sydänmaasta koostuva tiimi puhalsi yhteen hiileen heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien.

Toukokuussa kauan odotettu ennakkoleiri Manchesterissa vihdoin koitti. Meidät vastaanotettiin englantilaisten kollegojemme toimesta erittäin sydämellisesti, eikä ilmapiiri porukassamme olisi voinut olla hyväksyvämpi. Kahden kulttuurin yhteensovittaminen toi leiriin paljon huomioitavaa puolin, jos toisinkin.

Englanniksi puhuminen ei kuitenkaan tuottanut ongelmia, ja vastavuoroisesti myös suomea opeteltiin innokkaasti. Toisiimme tutustuessa ja hauskaa pitäessä aika kului kuin siivillä ja kotiinpaluun hetki koitti turhan aikaisin. Päällimmäiset ajatukset olivat huojentuneisuus sekä kiitollisuus, jonka lisäksi odotimme jälleennäkemistä innolla.

Itse rippikoululeiri Yorkshiren nummilla, Scargill Housessa, oli vuoden ehdoton kohokohta. Isosen tehtäviä leirin aikana on ohjata oman ryhmänsä raamattupiiriä sekä vastata illan viihdyttävästä ohjelmasta. Sitäkin tärkeämpää on toimia jokaisen kaverina ja kuuntelijana, jonka kanssa jakaa päivän pienet ja suuret hetket.

Viikon aikana ylpeämpiä isosia sai hakea, sillä saimme joka päivä hämmästellä, kuinka viisaita ja aitoja nuoria leiriläisemme olivat. Koska vetäjätiimimme oli pieni ja leiriporukkamme tiivis, oli helppoa tuntea itsensä tarpeelliseksi ja ainutlaatuiseksi, kun jokaisen panos oli korvaamaton.

Scargill Housessa eletään kristityssä yhteisössä, jonka maailman joka kolkasta saapuneet jäsenet ovat paikalla toisiaan varten ihan joka päivä – ja niin he totisesti olivat myös meitä varten. Meitä kohtaan oltiin erittäin avuliaita sekä kohteliaita ja talon väestä huokui välitön rakkaus lähimmäistä kohtaan, jaoimme sitten yhteisen kielen tai emme.

Projekti, joka jatkuu vielä syksylläkin englantilaisten saapuessa Suomeen, on antanut meille elinikäisiä ystäviä sekä parempia valmiuksia ryhmässä toimimiseen ja sen johtamiseen. Meidät johdettiin tähän tehtävään kasvamaan, oppimaan ja jakamaan omia lahjojamme. Se muistuttaa meitä siitä, kuinka juuri se mitä olemme, on parasta mitä voimme toisillemme antaa.

Isoset
Ilona, Elina, Bertta, Ada ja Silja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Jos haluat kirjoittaa tälle palstalle , ota yhteyttä toimitus@siltalehti.fi

Tekstin aihe voi nousta arjen tapahtumasta, jostakin kokemuksesta tai muistosta, mutta yhtä hyvin kirkkovuoden ajankohdasta, mielivirrestä, lempirunosta tai itseä puhuttelevasta raamatunjakeesta. Kirjoittaja voi pohtia, mikä tänään puhuttelee, ja mihin kysymyksiin hän etsii vastauksia.