God save the King!

Kuningatar itse toi monissa yhteyksissä kristillisen vakaumuksensa esiin, hän totesi sen antavan hänelle tuen ja turvan. Kuningatar – samoin kuin nykyinen kuningas Charles III – toimi anglikaanisen kirkon johdossa. Hänen tittelinsä on kirkon ”ylin laillisuuden valvoja” ja hänen tehtävänsä on mm. nimittää piispat.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 25 vuotta Porvoon sopimuksen allekirjoittamisesta. Sopimuksen myötä Pohjoismaiset ja Baltian luterilaiset kirkot ja Britannian ja Irlannin anglikaaniset kirkot solmivat läheisen yhteyden, ne totesivat olevansa opin ja elämän kannalta yksi ja sama kirkko. Tämän myötä esimerkiksi jokainen Britanniassa asuva suomalainen luterilainen voi pitää lähellä olevaa anglikaanikirkkoa omana kotikirkkonaan. Kun Lontoossa käyvä suomalainen matkailija astuu Westminster Abbey –kirkkoon tai Saint Paulin katedraaliin, hän voi osallistua täysivaltaisesti messuun ja muihin palveluksiin. Sama koskee noin 4000 anglikaania, jotka asuvat Suomessa; he voivat osallistua luterilaisen kirkon elämään sen täysivaltaisina jäseninä. Meillä on täysi ehtoollisyhteys. Yhdessä me rukoilemme esivallan puolesta ja voimme liittyä myös kansallishymnin pyyntöön God save the King.

Viime vuonna juhlaseminaari jäi koronan alle ja se toteutuu nyt lokakuussa Tampereella. Porvoon sopimuksen allekirjoittajakirkkoja edustavat piispat ja yhteistyöryhmän jäsenet arvioivat sopimuksen merkitystä ja suunnittelevat tulevaa yhteistyötä.

Porvoon sopimus haastaa kirkkoja edelleen syventämään ja laajentamaan vuorovaikutusta keskenään ja löytämään siihen keinoja. Sopimus kannustaa osaltaan kirkkoja kautta maailman rakentamaan yhteyttä. Yhdessä kirkot nostavat äänensä myös rauhan ja luomakunnan puolesta.

Porvoon sopimus toteuttaa Jeesuksen jäähyväisrukousta, että ”he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” (Joh 17: 21)