Jouluna kannattaa hidastaa tahtia

Ajaessani kohti keskustaa havaitsen ylämäessä Pispalan kirkon kohdalla, kuinka sähköpyöräilijät ja muut minua parempikuntoiset polkijat menevät kuin heittämällä ohitseni.

Mietin hetken, pitäisikö minunkin yrittää kiristää tahtiani, jotta pysyisin muun pyöräliikenteen rytmissä. Sitten kuitenkin vain sanon itselleni, että älä hätäile. Pääset kyllä perille rauhallisemmallakin vauhdilla.

Lähestyvä joulun aika muistuttaa meitä hidastamaan tahtia, ihan liikkumisvälineestä riippumatta, ja ennen kaikkea yleisessäkin mielessä. Joskus on hyvä pohtia, mitä jouluna ja joulun alla oikeasti tarvitsee. Kun ”pakollisten” asioiden lista lyhenee, luultavasti kiirekin samalla vähenee. Voi polkea rauhallisemmin ja ehtiä silti.

Näin jää myös paremmin aikaa syventyä sekä joulun sanomaan että yhdessäoloon läheisten ja ystävien kanssa. Kun ei ole kiire, ehtii myös ajatella niitä ihmisiä, joita harvemmin tapaa. Saattaa olla, että sinunkin mielessäsi on heitä, joista ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Ehkä nyt tai joulunpyhinä voisi olla sopiva aika ottaa yhteyttä yhteen tai useampaan heistä.

Ajattelen myös hengellisyyden merkitystä. Rukoukselle, hartaudelle ja sanan tutkimiselle annettu aika on tärkeää. Uskon, että Jumala sen kautta siunaa kaiken tekemisemme ja menemisemme sekä myös koko ajankäyttömme. Hän voi myös antaa kiireiden ja kuormien raskauttamalle rauhallisen mielen ja levollisuuden. (Matt: 11:28)

Joulun ja adventin aika kutsuu meitä yhdessä iloitsemaan evankeliumin sanomasta. Tähän tarjoavat seurakuntamme useita mahdollisuuksia. Evankeliumi on hyvä sanoma Jeesus-lapsesta. Tämä uutinen on aina tuore. Se tuo uskoa, toivoa ja rakkautta maailmaamme, joka itsessään ei aina ole niin valoisa.

Kun näet pimeyttä maailmassa tai itsessäsi, älä jää siihen. Käännä katseesi seimen lapseen ja usko evankeliumiin. Siitä loistaa valo, jonka luota ei ole kiire pois.