Hengen leipää

Hengen leipää on Silta-lehden sarja, johon toimitus pyytää kirjoituksia seurakuntalaisilta sekä seurakuntien työntekijöiltä.
2.10.2019 9.06

Kuka selittäisi, mitä Kongossa tapahtuu?

Hannu Happonen

Kongon demokraattisessa tasavallassa on vakava ebola-epidemia. Niitä on koettu Afrikassa aiemminkin, mutta ei koskaan tätä ennen konfliktialueella. Epidemia riehuu Pohjois- ja Etelä-Kivun alueella, jossa noin 130 aseellista ryhmää taistelee alueen hallinnasta. Siksi taudin hoito ja tartuntojen estäminen on erityisen haastavaa.

Mutta ebola on vain yksi Kongon haasteista. Maassa on ollut jatkuva aseellinen selkkaus jo 20 vuoden ajan, eikä loppua näy. Viime vuoden aikana 1,8 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodeistaan levottomuuksia. Jopa 12,8 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä apua ja suojaa.

"…elämä on hyvin erilaista Kongon ulkopuolella."

Kongolainen ystäväni vieraili hiljattain rauhallisemmassa naapurimaassa, Burundissa, yhdessä 14-vuotiaan poikansa kanssa. Illalla he menivät kävelylle pääkaupungin kaduille. Poika kysyi isältään: “Miten täällä voi kävellä ulkona iltaisin?” Nuorimies oli tottunut asumaan kaupungissa, jossa kidnappaukset, ryöstöt, ammuskelut ja raiskaukset olivat arkipäivää eikä ulkona voinut liikkua enää kuuden jälkeen illalla. Tuon iltakävelyn aikana poika oppi, että elämä on hyvin erilaista Kongon ulkopuolella.

Soitin tänä aamuna työkaverilleni Kongoon. Hän kertoi: “Meillä on oikeus elää rauhassa, niin kuin muualla eletään. Rukoilkaa puolestamme. Tehkää parhaanne Kongon hyväksi. En tiedä, mitä se voi kohdallanne tarkoittaa, mutta tehkää parhaanne. Auttakaa meitä.”

Kongon demokraattisessa tasavallassa suurin osa väestöstä on kristittyjä. Kun Paavali puhui seurakunnasta, hän käytti kielikuvaa ruumista, jossa on monta osaa: “Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki jäsenet sen kanssa (1.Kor.12:26).” Tunnemmeko kristittyinä ruumiissamme sen tuskan, jota Kongon sisaremme ja veljemme kokevat? Mitä voimme tehdä lievittääksemme Kristuksen ruumiin kokemaa kipua?

Kun viimeksi kävin Kongossa, haastattelin 17-vuotiasta nuorta miestä, joka eli jatkuvassa kivussa. Häntä oli ammuttu jalkaan tulitaistelussa. Haastattelun lopussa kysyin häneltä, mitä hän haluaisi sanoa seurakunnille Suomessa. Hän vastasi: “Congo, masasi, wapi.” Tuo swahilinkielinen ilmaisu tarkoittaa: “Ei ole sanoja kuvaamaan sitä, mitä Kongossa tapahtuu.”

Lähetysjärjestö Fida työskentelee Kongon demokraattisessa tasavallassa yhdessä paikallisen helluntaikirkon kanssa sodan vammauttamien lasten parissa.

Hannu Happonen

Kirjoittaja asuu Ugandassa ja on Fida Internationalin palveluksessa.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
 * Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Jos haluat kirjoittaa tälle palstalle , ota yhteyttä toimitus@siltalehti.fi

Tekstin aihe voi nousta arjen tapahtumasta, jostakin kokemuksesta tai muistosta, mutta yhtä hyvin kirkkovuoden ajankohdasta, mielivirrestä, lempirunosta tai itseä puhuttelevasta raamatunjakeesta. Kirjoittaja voi pohtia, mikä tänään puhuttelee, ja mihin kysymyksiin hän etsii vastauksia.