Odotus muuttuu täyttymykseksi

Otamme joulutavaralaatikostamme ullakoltamme adventtikynttelikön, ja laitan siihen aina neljä punaista pitkää kynttilää.

Iltaisin pidämme kynttilähetken lapsemme kanssa. Sytytämme kynttilän ja laulamme virren 13, Nyt sytytämme kynttilän. Sitten tulee adventin rukous: ”Sua Jeesusta joulun lasta, me ootamme päälle maan. Me oomme niin pieniä vasta, käy meitä sä siunaamaan.” (Kotien rukouskirja)

Kirjasta löytyy muitakin vaihtoehtoja. Kerromme toisillemme päivän kohokohdat. Laulamme joululauluja Kauneimmat joululaulut -monisteesta. Jokainen saa esittää yhden toiveen.

Sitten rukoilemme meille tärkeiden asioiden ja ihmisten puolesta: lastemme ja lastenlasten puolesta, vaarin puolesta. Lopuksi rukoilemme Isä meidän -rukouksen ja Herran siunauksen.

Tässä tuokiossa kaikki päivän touhu ja hulina jäävät pois. On aika hiljentyä ja olla yhdessä perheen kanssa. Tässä hetkessä on myös Jeesus läsnä.

Odotamme myös tytärtämme Hollannista jouluksi kotiin. Kun on oikein ikävä jotakuta, jota ei ole nähnyt pitkään aikaan, on aina ihana tietää, milloin hän saapuu.

Joulua saamme viettää odotuksen muuttuessa täyttymykseksi. Adventin aika on odotuksen aikaa: me odotamme, milloin maailman Vapahtaja syntyy.

Työssäni olen mukana Lielahden kirkon Jouluvaelluksessa. Harjoitukset ja esitykset ihanan porukan kanssa tuovat joulun sanoman iholle. Paimenet, tietäjät, Maria, Joosef, seimen lapsi – ne kuuluvat jouluun.

Muovisen joulukuusemme latvassa loistaa vanha hopeinen tähti, Beetlehemin tähti. Kuusen kynttilät loistavat valoa. Se muistuttaa meitä siitä valosta, joka syntyi tänne pimeään maailmaan.

”Kiitos adventista ja joulunajasta. Ole lähellämme Jeesus, ja auta meitä ottamaan vastaan joulu, sinun juhlasi.” (Kotien rukouskirja)

Tuija-Riitta Heiskanen