Oletko sinä arki- vai juhlaihminen?

Ehkä nautit juhlien miettimisestä ja valmistelusta etukäteen; joulu, pääsiäinen, vappu, juhannus, syntymä- ja nimipäivätkin saavat sinut innostumaan ja elämään. Tai sitten toivot, että voisit sivuuttaa kaiken tuollaisen ehkä hömpötykseksi nimittämäsi mahdollisimman huomaamattomasti. Minä olen, useimpien tapaan, jotakin tuolta väliltä.

Pääsiäinen on yksi vuoden suuria juhlapäiviä. Samanlaista valmistautumisrumbaa se ei synnytä kuin joulu. Perinteitä ei ole määritelty valmiiksi joulun tapaan, vapautta omille mieltymyksille on paljon enemmän. Kirkoissa pääsiäinen on tietenkin iso juhla.

Arjella on suuri merkitys elämän koettuun onnellisuuteen niin juhla- kuin arki-ihmisilläkin. Pääosa elämää on arkea. Onnellisuustutkimuksista mainitaan usein se, että me sulkeutuneiksi tuppisuiksi väitetyt suomalaiset olemme maailman onnellisinta kansaa.

Muutakin onnellisuuden kokemuksistamme on selvitetty. Melko tuoreessa kyselyssä huomattiin esimerkiksi se, että tärkeimpinä onnellisuuden lähteinä pidetään terveyttä ja kotia. Kotona koetaan eniten rauhan, onnen ja ilon tunteita. Yllättikö? Ei minuakaan.

Minä olen saanut tehdä työtä kirkon perheneuvonnassa, jossa päivittäin puheissa ovat esillä onnellisuus, arki ja koti. Meillä puhutaan kivusta, kun arki ei suju toivotulla tavalla. Kodilta ja sen ilmapiiriltä toivotaan paljon, ja siellä koetut pettymykset ja loukkaukset satuttavat syvältä.

Ulla-Lena Lundbergin Liekinkantajissa kuvataan Olgan ja Robertin hankalaa seurusteluaikaa. Mitä riitaisampaa heidän seurustelunsa alistamisen ja vallankäytön vuoksi oli, sitä väistämättömämpi oli sidos heidän välillään.

Lähi-ihmissuhteiden pakottajat ja pakottamiseen alistuvat etsivät kokemusta rakkaudesta. Omista tunnistamattomista traumoista nousevat tavat etsiä rakkautta ovat tuhoon tuomittuja. Mitä enemmän ihminen yrittää pakottaa toista osoittamaan rakkautta, sitä yksinäisemmäksi hän itse jää.

Rakkautta ei voi pakottaa eikä ansaita. Rakkaus on lahjaa. Se on se pääsiäisenkin sanoma. Siksi se on niin merkittävä juhla.

Kirjoittaja on Tampereen seurakuntien perheneuvontatyön johtaja.