Hengen leipää

Hengen leipää on Silta-lehden sarja, johon toimitus pyytää kirjoituksia seurakuntalaisilta sekä seurakuntien työntekijöiltä.
3.11.2021 9.00

Pyhäinpäivä ja pahainpäivä

Yrjö Tala

Perinteistä pyhäinpäivää on vietetty marraskuun ensimmäisenä päivä. Sen aattona eli 31. lokakuuta vuonna 1517 Wittenbergin yliopiston professori, augustinolaismunkki Martti Luther julkaisi 95 teesiään anekauppaa vastaan. 

Aavistamattaan hän sysäsi liikkeelle virtauksen, joka ravisteli koko Eurooppaa. Katolinen kirkko ei taipunut muutoksiin, eikä Luther peruutuksiin. Syntyi luterilainen kirkko.

Martti Lutherista ei kuitenkaan ole tullut vielä pyhimystä – eikä tule, eikä tarvitsekaan tulla. Ansiorekisteri on kyllä mittava, mutta myös virheitä, luonteen heikkouksia ja syntirekisteriä riittää.

Pyhäinpäivän tienoilla puhutaan kuitenkin pyhistä ihmisistä. Keitä he sitten olivat? Olemme tottuneet käyttämään yleiskielessä sellaisia nimityksiä kuten pyhä Henrik, pyhä Olavi ja pyhä Birgitta. Myös mediaa kiinnostaa katolisen kirkon monivaiheinen pyhimykseksi julistamisprosessi, kun se etsii pyhimysgalleriaan uusia nimiä.

Voisiko meistäkin tulla pyhiä muutaman sadan vuoden kuluttua? Olisimmeko silloin varmasti pyhiä myös Jumalan edessä, emmekä vain ihmisten silmissä? On syytä olla pidättyväinen pyhimyskultissa, vaikka kyseessä olisi itse taivaan kuningatar, neitsyt Maria.

Jumalan pyhien muistaminen on silti paikallaan. Heprealaiskirjekin suorastaan kehottaa meitä katsomaan edesmenneitä pyhiä ja heidän vaellustaan sekä seuraamaan heidän uskoaan.

Matka Jumalan pyhäksi ei ole monen sadan vuoden mittainen eikä edes monivaiheinen prosessi. Se voi olla todellisuutta tässä ja nyt.

On nimittäin olemassa toinen tie pyhäksi kuin hyvien tekojen tie. Se on uskon tie. Hyvien tekojen tien kulki virheettömästi alusta loppuun vain Vapahtajamme Jeesus Kristus. Kaikki muut ovat sillä tiellä kompastelleet, toiset enemmän, toiset vähemmän.

Meidän syntisten ainoa tie pyhäksi on uskon tie, kun ihminen saa uskoa itsensä pahana pyhäksi ja syntisenä Jumalalle kelpaavaksi. Kristuksen veressä on syntiemme sovinto.

Se ei merkitse synnin vähättelemistä, vaan Jumalan armon suurta mittaa. Meilläkin, joilla ei ole mahdollisuutta pyhimyksiksi tekojen perusteella, on mahdollisuus Jumalan pyhiksi uskosta ja armosta.

Sen tähden Jumalan valtakunnan evankeliumissa kuulutetaan jatkuvasti hyvää sanomaa: ”Poikani ja tyttäreni, ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”

Yrjö Tala on teologian tohtori, eläkkeellä oleva pappi, kirjailija, joka harrastaa kuvataiteita.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Jos haluat kirjoittaa tälle palstalle , ota yhteyttä toimitus@siltalehti.fi

Tekstin aihe voi nousta arjen tapahtumasta, jostakin kokemuksesta tai muistosta, mutta yhtä hyvin kirkkovuoden ajankohdasta, mielivirrestä, lempirunosta tai itseä puhuttelevasta raamatunjakeesta. Kirjoittaja voi pohtia, mikä tänään puhuttelee, ja mihin kysymyksiin hän etsii vastauksia.