Hengen leipää

Hengen leipää on Silta-lehden sarja, johon toimitus pyytää kirjoituksia seurakuntalaisilta sekä seurakuntien työntekijöiltä.

1.11.2023

Toivo on lupaukseen kiinnittymistä

Olli-Pekka Silfverhuth

Tunnustan olevani jollain tasolla uutisfriikki. Seuraan maamme päämediaa varsin säännöllisesti ja joskus ulkomaisiakin lehtiä syventääkseni tietoa ja etsiäkseni monenlaisia näkökulmia.

Viime aikoina olen kuitenkin kaivannut lähinnä tylsiä ja mitään sanomattomia uutisia. Kuormittavien ja ymmärtämistä koettelevien uutisten määrä on nyt sen verran suuri. Päätä ei voi tunkea pensaaseen eikä sulkea itseään maailman todellisuudelta, mutta armollisuutta ja toivoakin tarvitaan. Kirkon sanomassa nämä kaikki ovat läsnä.

Ihmisen elämään kuuluu vahva tarve hallita ympäröivää todellisuutta. Tämä vaikuttaa suoraan hyvinvointiin. Kun omaan uutisvirtaan tulee jatkuvasti uutisia, joiden edessä kokee voimattomuutta, voi huomata olevansa uudessa tilanteessa.

On helppo todeta, että kannattaa keskittyä elämässä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Käytännössä se ei tunnetasolla ole näin yksinkertaista. Sotaan, polarisaation vahvistumiseen tai ilmastoahdistukseen liittyvät asiat lisäävät kuormaa.

Maailma on aina kaivannut toivoa, ja tällä hetkellä tuo toivon kaipuu on erityisen ajankohtaista. Monet asiantuntijat muistuttavat siitä, kuinka tärkeää on nähdä arjessa pieniäkin toivon merkkejä ja tehdä toivon tekoja. Ilman toivoa, elämä käy vaikeaksi.

Toivo on Jumalan lupaus, joka voi muuttaa maailmaa jo nyt. Se on meille annettu, ei meidän itse synnyttämää. Se on olemassa ihmisestä riippumatta, mutta kykenenkö näkemään sen? Maailma on kaunis, mutta myös rujo. Ihminen osaa olla paha toiselle, ja sama koskee yhteisöjä sekä kansoja.

Tämän keskelläkin kristinusko muistuttaa toivosta, joka katselee tulevaan, mutta ei irrottaudu elämän realiteeteista. Siksi tässäkin ajassa toivo on olemassa. Se on läsnä meistä riippumatta, ja se on todellista, vaikka sitä ei itse näkisikään eikä siihen osaisi luottaa.

Nyt tarvitaan toivon sanoja ja tekoja. Ne voivat olla myös pieniä eleitä tai hyväksyviä katseita. Yhdessä voimme jakaa sitä kuormaa, jota kannamme yksin ja yhdessä.

Kun uutistulva uhkaa tehdä kyyneksi, voi etsiä pieniä toivon vilauksia. Niitä saattaa löytää yllättävistäkin tilanteista. Ja kaiken keskellä itse Kristus toivoo meidän kanssamme, ja meistä riippumatta – kaikesta huolimatta.

Olli-Pekka Silfverhuth
Tuomiorovasti

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
* Hyväksyn antamieni tietojen käsittelyn tietosuojaselosteen mukaisesti.

Ei kommentteja

Jos haluat kirjoittaa tälle palstalle , ota yhteyttä toimitus@siltalehti.fi

Tekstin aihe voi nousta arjen tapahtumasta, jostakin kokemuksesta tai muistosta, mutta yhtä hyvin kirkkovuoden ajankohdasta, mielivirrestä, lempirunosta tai itseä puhuttelevasta raamatunjakeesta. Kirjoittaja voi pohtia, mikä tänään puhuttelee, ja mihin kysymyksiin hän etsii vastauksia.