Kiinnostus uskontoon vähenee – kaipuu pyhään ei

Kyselyn mukaan joka kuudennella suomalaisella on ollut elämässään käännekohta, jolloin he ovat omistautuneet uudella tavalla uskonnolle. Monilla on kuitenkin oma tapansa olla yhteydessä Jumalaan, eivätkä he tarvitse siihen kirkkoja ja uskonnollisia toimituksia.

Noin neljäsosa vastaajista ei noudata uskontoa, mutta he ovat silti kiinnostuneita pyhistä ja yliluonnollisista asioista. Vajaa kymmenesosa suomalaisista sanoo kokeneensa ”uudestisyntymisen”, jonka myötä he ovat omistautuneet Kristukselle.

Tiedot käyvät ilmi suomalaisten uskonnollisuutta kartoittaneessa kyselyssä, joka tehtiin osana kansainvälistä International Social Survey Programme -tutkimusohjelmaa vuonna 2018. Tilastokeskuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1229 suomalaista. Tulokset julkistettiin 13. maaliskuuta Kirkon tutkimuskeskuksen 50-vuotisseminaarissa Tampereella.

Havainnot kertovat, että nuorissa ikäryhmissä suhde uskontoon on herkkäliikkeisempää, ja siihen vaikuttavat aikaisempaa enemmän yksilön omat arvostukset ja elämäntilanne.

Viime vuoden lopussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuului 69,7 prosenttia suomalaisista.  Kastettujen määrän väheneminen liittyy laskevaan syntyvyyteen, mutta se myös kertoo, että entistä useammat vanhemmat jättävät lapsensa kastamatta. Tuore tutkimus vahvistaa havaintoa, että moni nuori aikuinen kokee kirkon etäiseksi, ja on jopa pettynyt siihen instituutiona.

Kirkolla on tulevina vuosina suuria haasteita. Ydinkysymys on, kuinka kirkko pystyy kunnioittamaan ihmisten tarvetta yhä omaehtoisempaan hengellisyyteen ja samalla säilyttämään oman vetovoimansa sekä jäsenensä.

Asiaa on pohdittu paljon Tampereen seurakunnissa. Sen tavoitelauseessa luvataan, että tamperelaisen on mahdollista olla kristitty itselleen merkityksellisellä tavalla. Tätä teemaa pohdittaneen myös Kirkko2025 -päivillä eli nuorten tulevaisuusseminaarissa 5.-7. huhtikuuta Tampereella.  

Muusikko Samuli Putro on tehnyt musiikkia ihmisten rukouksista. Hän on huomannut, että hengellisyys on ihmisen herkintä intiimialuetta seksuaalisuuden tapaan. Sitä ei ole helppo jakaa toisille. Kaikilla on oma tapansa olla yhteydessä Jumalaan. Ihmisen hengellisyys voi näkyä ulospäin vain kirkkovuoden juhlina – jos silloinkaan.

Paastonaika on meneillään, ja kristikunnan suurin juhla, pääsiäinen lähestyy. Jokaisella on omakohtainen suhde siihen, kuinka Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus koskettavat omaa sieluamme, ja millainen hengellinen kokemus se meille kullekin on. On siis hyvä muistaa, että olemme erilaisia ja koemme asioita eri tavalla. Jokaisen usko ja kokemus pyhästä ovat arvokkaita.

Siunattua pääsiäistä ja valon juhlaa Sillan lukijoille!