Kirkolliskokous avasi keskustelun avioliittolaista

Kirkon ylin toimielin kirkolliskokous päätti, että evankelisluterilainen kirkko jatkaa keskustelua tasa-arvoiseen avioliittolakiin suhtautumisesta. Päätös syntyi yksimielisesti 8. toukokuuta Turun kirkolliskokouksessa. Aiheesta käytettiin yhteensä 27 puheenvuoroa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki mahdollistaa avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille. Laki astunee voimaan vuonna 2017.

Kirkolla on siihen asti aikaa miettiä, voivatko Jumalan siunausta avioliitolleen toivovat homo- ja lesboparit saada kirkollisen vihkimyksen tai avioliiton siunauksen vai saavatko he rukoilla liittonsa puolesta yhdessä papin kanssa.

Kirkolliskokous sai käsiteltäväkseen edustaja-aloitteen, jonka on allekirjoittanut 16 edustajaa. Siinä toivottiin kirkolliskokouksen arvioivan uuden avioliittolainsäädännön seurauksia kirkolle.

Aloitteessa toivottiin kirkolliskokouksen tukevan avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua avioliitosta ja perheestä. Tavoitteena on myös osoittaa, että kirkko arvostaa perheitä, joissa vanhemmat ovat samaa sukupuolta.

Aloitteen esittelijänä toimi Kalervo Salo, kirkolliskokousedustaja ja Espoon Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra. Hänen mukaansa keskustelu selventää ihmisten kantoja, ja ihmiset tarkentavat keskustelun myötä omia näkökantojaan. ”Ehkä opimme myös jotain arvokasta itsestämme”, Salo muotoilee.

”Miksi me emme olisi tässä ajassamme niitä kristittyjä,

joista huolen sijasta heijastuu luottamus?

On hienoa, että kirkolliskokous teki rohkean päätöksen keskustelun jatkamisesta. Avoimuutta osoittaa myös se, että avioliittokeskustelua käytiin Kouvolan kirkkopäivillä 23. toukokuuta. Vihkiikö kirkko -paneelikeskustelun järjestivät Yhteys-liike ja Tulkaa kaikki -liike.

Suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen avioliittoon on kirkon tulevaisuutta vahvasti suuntaava kysymys, joka kirkon on vääjäämättä ratkaistava. Tasa-arvoisen avioliittolain on pelätty repivän kirkon kahtia. Keskustelusta ja ratkaisun tekemisestä ei kuitenkaan voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa.

Nyt on aika keskustella kirkon suunnasta rakentavasti ja asiallisesti. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa vain kirkon jäsenenä.

Rohkeutta tulevaan valoi Helsingin piispa Irja Askola, joka saarnasi kirkolliskokouksen aamumessussa. Askola nosti kirkon päättäjien pohdintaan, miten tarkastella yhteiskuntaa, omaa puhetapaa ja sen jättämää jälkeä.

”Miksi me emme olisi tässä ajassamme niitä kristittyjä, joista huolen sijasta heijastuu luottamus, joista pelokkuuden sijasta paljastuu iloinen neuvokkuus, joista käpertymisen sijasta löytyy tila avaralle armolle ja uusille mahdollisuuksille?” Askola kysyi.