Pääkirjoitus

3.2.2021 9.00

Matkalla muutokseen

Kirsi Airikka

Maassamme toistamiseen lainehtiva korona-aalto vaatii meiltä suomalaisilta vielä pitkään malttia ja turvallisuusohjeiden huolellista noudattamista. Edelleen tarvitsemme vastuullisuutta ja myötätuntoa toisiamme kohtaan.

Moni on miettinyt, miten korona on meitä muuttanut, ja millainen on uusi erilainen tulevaisuus, kun pandemia hellittää otteensa.  

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on selvittänyt suomalaisten mietteitä korona-ajasta. Elämäntavat pandemian jälkeen -selvityksessä on koottu yhteen yli 1500 suomalaisen kaupunkilaisen näkemys siitä, miten arki pandemian aikana on muuttunut ja mistä muutoksista suomalaiset haluavat pitää kiinni. (Sitra 15.12.2020)

Yksi päähavainnoista on, että suomalainen kansallisylpeys on noussut. Enemmistö vastaajista kertoi korona-ajan lisänneen Suomen arvostamista asuinmaana.

Luotamme myös enemmän omiin kykyihimme tehdä muutosta. Kyselyyn vastanneet ovat havainneet, että hyvinkin pienillä arjen valinnoilla on seuraamuksia, ja hyväksymme yhteisvastuun muutokseen.

Vastaajista 45 prosenttia kertoi pohtineensa aiempaa syvällisemmin, mikä itselle on tärkeää elämässä. Noin 40 prosenttia vastasi miettineensä elämän tarkoitusta ja arvoja.

Käytäntö on osoittanut, että muutos kestävään ja yhteisvastuulliseen elämään on todella alkanut. Tampereellakin on nähty monia uusia hienoja avauksia tähän suuntaan.

Ilahduttava esimerkki oli tammikuussa järjestetty Pirkanmaan ilmastokokous, jonka Tampereen hiippakunta kutsui koolle yhdessä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Helsingin yliopiston ilmatieteen tutkimuksen kanssa.

Tilaisuuteen osallistui 70 johtajaa ja asiantuntijaa kunnista, seurakunnista ja tutkimuslaitoksista. Tavoitteena on saada Pirkanmaa hiilineutraaliksi vuonna 2030. Yhteistyö jatkuu kesäkuussa.

Tampereen piispa Matti Repo totesi ilmastonmuutoksen tuovan teologian vuoropuheluun luonnontieteiden kanssa, ja kirkot yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. ”Kirkonkin tulee auttaa ihmisiä kääntymään oman autuuden kysymyksistä maailman yhteiseen hyvään”, totesi piispa.

Tuhkakeskiviikosta 17. helmikuuta alkava paastonaika ja Ekopaasto antavat mahdollisuuden pohtia, miten kukin voi muuttaa omaa elämäänsä kestävämpään ja vastuullisempaan suuntaan.

Hyvä tapa huolehtia lähimmäisistä on osallistuminen Yhteisvastuukeräykseen, joka alkaa 7. helmikuuta. Tämän vuoden keräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueillakin.

Korona-aika on osoittanut meille, miten iso merkitys myötätunnolla, välittämisellä ja vastuullisuudella on. Ne ovat voimavaroja, joita meidän ei tule unohtaa. Ne myös mahdollistavat muutoksen ja matkan kohti kestävää uutta elämäntapaa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Airikka Kirsi
Kirsi Airikka, päätoimittaja Silta-lehti kirsi.airikka@evl.fi p. 050 381 0970