Pääkirjoitus
Miltä maistuisi mediapaasto?
Suomalaisista on tullut innokkaita verkko- ja yhteisöpalveluiden käyttäjiä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan 86 prosenttia väestöstä käyttää Internetiä. Sosiaalisen median, blogien ja keskustelupalstojen käyttö on yleistynyt viime vuosina.
Verkko- ja yhteisöpalvelut helpottavat monin tavoin ihmisten arkea. Ne voivat myös lisätä ihmisten yhteisöllisyyttä.
Asialla voi kuitenkin olla myös kääntöpuolensa. Monien tutkimusten mukaan verkko- ja yhteisöpalvelujen sekä median runsas käyttö syövät aikaa ihmissuhteilta ja aidolta läsnäololta. Ongelmat vain pahenevat, jos media alkaa aiheuttaa ihmiselle riippuvuutta.
Viime vuosina tekemäni havainnot vahvistavat tätä väitettä.
Esimerkki 1: Ryhmä teinityttöjä odottelee elokuvan alkamista elokuvateatterissa. Tytöt eivät juttele keskenään, vaan jokainen syventyy älypuhelimeensa.
Esimerkki 2: On meneillään illallinen luonnonpuiston safariravintolassa Keniassa. Tähtitaivas kimaltelee ja viidakosta kantautuu eläinten ääniä. Terassilla aterioiva pariskunta on uppoutunut päätelaitteisiinsa, rouvalla on edessään kannettava tietokone, miehellä älypuhelin.
Esimerkki 3: Bussissa matkustava äiti syventyy älypuhelimeensa eikä puhu lapselleen. Rattaissa istuva pienokainen hakee katsekontaktia muihin matkustajiin.
Esimerkki 4: Liikenteessä ja kaduilla näkee päivittäin ihmisiä, jotka kävelevät tai ajavat pyörällä tai autolla älypuhelinta näppäillen.
Esimerkki 5: Ystävä on riidellyt puolisonsa kanssa sosiaalisen median käytöstä. Aviomiehen mukaan vaimo käyttää liikaa aikaa yhteisöpalveluihin, mikä on poissa perheeltä ja parisuhteelta.
Jokainen voisi jatkaa tätä listaa. Nykyiset laitteet mahdollistavat nettiyhteyden melkein missä vain. Se johtaa helposti siihen, että laitteisiin syvennytään vähän väliä.
Samasta ilmiöstä on kirjoittanut Tiimi-lehdessä Aino Majava, joka työskentelee A-klinikkasäätiön viestintäpäällikkönä. Hänen mukaansa saksalaistutkimuksessa havaittiin, että netin käyttöä oli vaikeampaa vastustaa kuin tupakointia, syömistä, shoppailua tai nukkumista.
”Ihmisenä olemiseen kuuluu luonnollinen riippuvuus yhteisöstä ja sitä koskevasta tiedosta. Sosiaalisen median tarjoama yltäkylläisyys on kuitenkin vielä niin uutta, että luonnolliset säätelykeinot puuttuvat. Riippuvuudesta tulee ongelma silloin, kun toiminta tuottaa syyllisyyttä ja vaikeuttaa elämää”, kirjoittaa Majava.
Kierteen voisi ehkä katkaista mediapaasto. En usko, että kukaan lakkaa olemasta, vaikka hän edes hetkeksi luopuisi sosiaalisesta mediasta. Hyvää voisi tehdä sekin, että jättäisi päätelaitteet kokonaan tauolle muutamaksi päiväksi.
Mediaähkyn sijaan aivoille voisi tarjota lepoa sekä virikkeitä vaikkapa hyvän kirjallisuuden, musiikin ja luontokokemusten parissa. Kesäloma tarjoaa oivan mahdollisuuden aitoon läsnäoloon, ihmisten kohtaamiseen sekä elävästä elämästä nauttimiseen.
