Miten korjattaisiin hyvinvointivaltio

Nyt näistä peruspalveluista voi tuskin haaveilla. Isoissakin kaupungeissa palveluja karsitaan jatkuvasti. Kuntien talous on retuperällä, koska verotulot ovat pienentyneet työttömyyden ja koko talouselämän ahdingon takia.

Kunnan terveyskeskukseen kiireetöntä aikaa voi joutua odottamaan viikkoja. ”Tämä kertoo siitä, että hyvinvointivaltio on rikki.”, totesi sosiaali- ja terveysministerimme Laura Räty, jota Helsingin Sanomat pyysi kommentoimaan terveyspalvelututkimustaan. (HS 11.3.2015)

Maailmanlaajuisesti tarkastellen ja kehitysmaihin verrattuna Suomi toki vielä on hyvinvointivaltio. Silti järkyttävää on, että noin 20 000 suomalaista joutuu viikoittain turvautumaan seurakuntien tai muiden auttamisjärjestöjen ruoka-apuun. Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta ruokajonotutkimuksesta.

Ruoka-avun olemassaolo kertoo sosiaalipolitiikan kykenemättömyydestä turvata heikossa asemassa olevien ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi. Se tarkoittaa, että yksi maailman parhaista maista ei pysty enää pitämään huolta heikoimmistaan sosiaaliturvan avulla.

Ministeri on oikeassa. Nykyinen hyvinvointivaltio on kuin vene, jonka pohja vuotaa.

Tutkimuksen tehneiden Maria Ohisalon ja Juho Saaren mukaan sosiaalipoliittinen kysymys on painunut taka-alalle, koska ruoka-apu on vakiintunut epäviralliseksi osaksi suomalaista köyhyyspolitiikkaa. 2010-luvulla ruoka-apu on liitetty ennen kaikkea ruokahävikkikeskusteluun.

Hyvinvointivaltion pahoinvointi aiheuttaa yhä suurempaa kahtiajakoa ja eriarvoisuutta kansalaisten kesken. Sosiologi Göran Therborn on tutkinut köyhyyttä kirjassaan Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino 2014). 

Therbornin mukaan köyhyys on loukku, josta on vaikea päästä pois, kun siihen kerran joutuu. Seitsemäntoista OECD-maan vertailussa yli puolet maiden köyhistä oli edelleen köyhiä kolme vuotta myöhemmin.

Tulevalla hallituksella ja eduskunnalla ei totisesti ole helppoa, kun se yrittää ratkaista Suomen talouskriisiä ja kohentaa hyvinvointivaltion tilaa. Eduskuntavaaleissa valituksi tulevia päättäjiä voi melkeinpä onnitella kansalaisrohkeudesta, niin haastava tehtävä heillä on edessään. 

Synkistä näkymistä huolimatta kannustan ihmisiä äänestämään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Nyt tarvitaan viisaita päätöksiä, joita tehdään ihmisten ja heidän arkensa parhaaksi.

Pian vietämme jälleen kristikunnan suurinta juhlaa, pääsiäistä. Ylösnousemuksen ihme tuokoon toivoa ja kevään valoa kaikkien ihmisten mieliin.