Osallisuus tuo merkitystä

Noin kolme neljästä aikuisesta suomalaisesta kokee kielteisiä tunteita tai merkityksettömyyttä asuinkuntansa tai -kaupunkinsa valtuuston toimintaa kohtaan. Tulokset käyvät ilmi NayaDayan, YouGovin ja Statistan empatiatutkimuksesta. (Suomalaisten tunteet ja osallisuus suhteessa kuntiin, kaupunkeihin ja valtuustojen toimintaan, 18.2.2021)

Tämä selittänee myös sitä, että kaikki eivät käytä äänioikeuttaan. Viime kuntavaalien äänestysprosentti oli Tampereella 59,3 ja koko maassa 58,9.

Myös meneillään olevissa vaaleissa äänestysaktiivisuuden uumoillaan pysyttelevän suunnilleen viime kuntavaalien tasolla. Tärkeimpiä asiakysymyksiä äänestäjille ovat terveydenhoito, kuntatalous ja verotus. Mielipiteitä kyseltiin Helsingin Sanomien teettämässä tuoreessa kyselyssä. (HS 22.5.2021)

Vielä vähemmän kiinnostaa vaikuttaminen seurakuntavaaleissa, sillä viime kerralla äänestysprosentti oli Tampereella 9,2 prosenttia ja koko maassa 14,4. 

Nämä tulokset saavatkin pohtimaan, miten ihmisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen voitaisiin lisätä, ja miten kansalaisia pystyttäisiin osallistamaan päätöksentekoon.

Asiaa on tutkittu muun muassa Asikkalassa. Siellä on huomattu, että demokratia kaipaa tuekseen empatiaa, joka rakentaa sekä ylläpitää päättäjien ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta. Tarvitaan läsnäoloa, jossa kuunteleminen on olennaisempaa kuin puhuminen.

Hyviä askelia kaupunkilaisten osallistamiseen on otettu Tampereellakin. Viime vuonna aloitettiin osallistuvan budjetoinnin menetelmä, jossa kuntalaiset saivat ideoida toimintaa työpajoissa ja äänestää osbu-määrärahan käytöstä. Varoilla on tänä vuonna palkattu kolme työntekijää, jotka tukevat nuoria keskustellen ja antaen apua arjen haasteissa. Lisäksi on parannettu nuorten liikuntamahdollisuuksia ympäri kaupunkia.

Osallistuva budjetointi on otettu käyttöön myös Tampereen seurakunnissa. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus suoraan vaikuttaa siihen, mihin kirkollisverovaroja käytetään ensi vuonna. Tavoitteena on erityisesti koota aloitteita, jotka tukevat nuorten aikuisten osallisuutta seurakuntien elämässä. Ehdotuksia voi jättää 15. kesäkuuta saakka.

Kaupungin ja seurakuntien monissa yhteisöissä ja toimintaryhmissä voi toivottavasti saada kokemuksia osallisuudesta. Parhaimmillaan tällainen kansalaistoiminta on, kun ihmiset pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin, rakentamaan yhteistä hyvää ja tukemaan toisiaan.

Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia ja turvallisuutta. Kun kaikki otetaan mukaan, ja ihmiset tuntevat kuuluvansa porukkaan, elämä tuntuu hyvältä ja merkitykselliseltä.