Pääkirjoitus
Pääkirjoitus: Luonto hoitaa
Tässä lehdessä on juttu vedestä, kaiken inhimillisen elämän perusedellytyksestä. Vesi on vahva kristillinen vertauskuva, puhutaanhan Raamatussa virvoittavista vesistä ja elämän lähteestä.
Vesillä olemisen ohella monet suomalaiset viihtyvät metsässä. Teologian tohtorin Pauliina Kainulaisen mukaan ihminen tarvitseekin luonnon läheisyyttä. Kun liikkuu metsässä tai pysähtyy ihailemaan järvenselkää, voi kohdata Jumalan.
Luonto on Luojan läsnäolon paikka ja siksi myös pyhä, kirjoittaa
Kainulainen kirjassaan Metsän teologia.
Päijänteen rantojen ja keskisuomalaisten
metsien kasvattina minun on helppo olla samaa mieltä ekoteologin kanssa. Kaipuuni
luontoon on vuosien varrella vain kasvanut. Päijänne ja mökkisaari ovat
edelleen osa sielunmaisemaani.
Myös iltakävelyt ja lomareissut puolison kanssa suuntautuvat
yhä useammin luonnon pariin. Erämaahan hakeudumme hiihtämällä tai patikoimalla.
Erityisen antoisaa on, kun
luonnossa olemiseen yhdistyy matkanteko. Liikkeellä oleminen, hiljaisuus, rasitus,
kumppanuus, muiden kulkijoiden kohtaaminen, upeat luontokokemukset, vaikeuksien
voittaminen ja perille pääseminen sisältävät usein merkityksiä ja kosketuksia
pyhään.
Mieleeni on erityisesti jäänyt
patikointi Teneriffalla. Kohtasimme polulla vaellussauvaansa tukeutuneen vanhan
miehen, joka katsoi silmiin ja toivotti meille saksan kielellä: Grüss Gott, Jumalan terve. Merkillistä,
miten tästä tavanomaisesta siunauksesta tulikin niin hyvä olo.
Vahva kokemus syntyi viime kesänä
vaelluksella Utsjoen Kevolla. Leiriä tehdessämme huomasimme, että toinen
teltankaari oli kadonnut. Autiotupa oli jo täynnä väkeä, joten sieltä ei yöpaikkaa
olisi järjestynyt.
Kerroimme ongelmasta pihalla istuskeleville nuorille. Yllätys
oli melkoinen, kun kohta yksi heistä toi lainaksi ylimääräisen teltankaaren.
Taas saimme kiitollisina todeta, että meistä pidetään huolta.
Pauliina
Kainulaisen mukaan moni ihminen voi pahoin, koska hän on vieraantunut
luonnosta. Tasapainoon voi pyrkiä pysähtymällä ja kuuntelemalla metsän puhetta.
Luonnossa meidän on ehkä mahdollista kokea Jumalan armoa
sekä saada ruumiin, hengen ja sielun hoitoa.
Tänä
kesänä keräämme miehen kanssa voimia pohjois-Espanjan vihreällä rannikolla ja patikoimme
myös Pyhän Jaakobin polkua kohti Santiago de Compostelan kaupunkia.
Suosittelen
kaikille lämpimästi luontoon lähtemistä!
Auttajia tarvitaan yhä
Mustan Lampaan lähtö Kyttälän epäkäytännöllisistä tiloista on ollut tiedossa jo hyvän aikaa. Muuton yhteydessä seurakuntien päihdetyön painopiste siirtyy kuntoutukseen, kotikäynteihin ja asuinalueille.
Kaupungin ylläpitämä päivätoimintakeskus Huoltsu tekee jo pitkälti seurakuntien aloittamaa työtä. Tukityölle ja hyvän tekemiselle on kuitenkin yhä tarvetta.
Asumispalvelut ovat viime vuosina parantuneet. Härmälään on nyt suunnitteilla uusi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisyksikkö.
Yhteiskunnalla on vastuunsa kadulla asuvienkin perusturvasta. Toivottavasti myös tilapäisille yöpaikoille löytyy tila läheltä keskustaa. Jos asunnottomuus ei ole oma valinta, ihmisellä on oltava paikka, johon päänsä kallistaa. Huoltsun aukioloaikojen muokkaaminen olisi askel oikeaan suuntaan.