Pääkirjoitus
Perhe on paras – tai pahin
Marraskuussa keskiössä ovat perhesuhteet. Pyhäinpäivänä muisteltiin kuolleita läheisiä ja sytytettiin kynttilöitä heidän muistokseen. Isänpäivänä juhlitaan isiä ja isoisiä, ja lasten oikeuksien päivänä käännetään katseet kohti perheen pienimpiä. Jo marraskuussa aletaan miettiä, miten ja kenen kanssa tänä vuonna vietetään joulua.
Monien mielestä perhe on elämän paras asia, ja useat ihmiset asettavat sen tärkeimmäksi arvokseen.
Sosiaalisessa mediassakin perhe voi olla kiiltokuva, mutta todellisuudessa oman perheen ja lähipiirin ihmissuhteet voivat joskus olla rosoisia ja haastavat jaksamista.
Myös tämän lehden isänpäiväjutun haastateltava puhuu avoimesti kipuilustaan ihmissuhteiden, työkiireiden, opintojen, mielenterveysongelmien ja perhe-elämän ristipaineissa.
Puhumattomuus ja vaikeus tunteiden näyttämisessä ovat varmasti ihmissuhteiden ikiaikaisia ongelmia. Ne voivat siirtyä sukupolvilta toisille, jos ketjua ei katkaista tietoisesti.
Nykyisin tunteista osataan jo puhua avoimemmin kuin menneinä vuosikymmeninä, mutta nykyaika on tuonut ihmisten elämään monenlaisia uusia haasteita. Ilmastonmuutos ja epävakaa maailmantilanne ahdistavat ihmisiä, ja toivottomuus sekä mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Monet perheet ovat myös taloudellisesti ahtaalla.
Ei siis ole mikään ihme, että syntyvyys on laskenut Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyvyys laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle, kun naiset saivat keskimäärin 1,26 lasta. Luku on Pohjoismaiden matalin. Syntyvyys on lähtenyt laskuun myös maailmanlaajuisesti.
”Yhteiskunta ei mahdollista, tue tai arvosta perheellistymistä silloin, kun se on biologisesti järkevintä”, toteaa Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch, joka on laatinut väestöpoliittisen selvityksen syntyvyyteen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista lasten saamisen tukemiseksi. (YLE 10.10.2024)
Hänen esityksessään on 20 käytännön ehdotusta syntyvyyden lisäämiseksi. Yhteiskunnan ja myös nuorten perheiden lähellä olevien ihmisten tulisi tukea vanhemmuutta kaikin tavoin.
Kirkko onneksi kulkee lapsiperheiden rinnalla. Sen perhelähtöiseen työnäkyyn kuuluu, että seurakunnissa kohdataan ja arvostetaan monenlaisia perheitä. Seurakunnista saa tukea niin perheen arkeen ja parisuhteen hyvinvointiin kuin vanhemmuudenkin tueksi.
Tampereen seurakunnissa alkanut perheneuvonta on tukenut perheitä jo 80 vuoden ajan. Asiakasmäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, ja kirkko on onneksi pystynyt lisäämään työhön resursseja.
Kirkon perheneuvonta tarjoaa maksutonta keskusteluapua ammattilaisen kanssa parisuhteen ja perheen kysymyksiin ja elämän solmukohtiin. Hyvä asia myös on, että asiakkuus ei edellytä kirkon jäsenyyttä.
