Ruoka-apua, osallisuutta ja hävikin torjuntaa

Kuluttaja-lehden kampanja on mainio, koska se tuo jälleen kerran julki huolestuttavat luvut elintarvikkeiden haaskauksesta. Samalla se ravistelee meitä jokaista tarkastelemaan kriittisesti oman kotitaloutemme hävikkiä.  

Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suurin yksittäinen hävikin lähde ovat kotitaloudet, ja Suomessakin ne tuhlaavat 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Yksi ihminen siis heittää ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa.

Asia ei ole merkityksetön: Jos maailmanlaajuinen ruokahävikki olisi valtio, sen hiilijalanjälki olisi kolmanneksi suurin Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Tampereen seurakunnissa on pureuduttu hävikkiruuan vähentämiseen tosissaan vuosia. Toimijoina ovat Ruokapankki ja seurakunnat, jotka ovat mukana Euroopan sosiaalirahaston Kierto-hankkeessa.

Elokuussa 2019 alkanut hanke oli jo hyvässä vauhdissa, kun edullisia tai maksuttomia yhteisöruokailuita järjestettiin viikon jokaisena päivänä ympäri kaupunkia.

Koronapandemia kuitenkin lopetti ruokailut. Samalla se on haastanut hankkeen työntekijöitä uudenlaisiin innovaatioihin.

Ruoka-avun tarve on selvästi kasvanut Tampereella poikkeustilan aikana, ja ruokakasseja on jaettu kaupunkilaisille Ruokapankista moninkertaisesti.

Seurakuntien keittiöissä alettiin valmistaa mukaan otettavia ruoka-annoksia. Näin saatiin jaettua reilut 9700 ateriaa vähävaraisille tamperelaisille maalis–kesäkuun aikana.

Toiminnan mahdollistavat ja kiitoksen ansaitsevat ne kaupat ja yritykset, jotka lahjoittavat ruuan Ruokapankille. Lisäksi pandemian takia ravintoloista ja suurkeittiöistä saatiin kevään aikana kymmenkertainen määrä raaka-aineita edellisvuoteen verrattuna.

Myös Tampereen kaupunki on osallistunut talkoisiin, sillä se myönsi Ruokapankille 50 000 euron avustuksen.

Kierto on suuri ilonaihe – ja paljon enemmän kuin hävikkiruuan vähentämistä. Tärkeitä asioita toiminnassa ovat ihmisten osallisuuden ja työllisyyden lisääminen. Kohderyhmänä ovat nuoret ja pitkään työttömänä olleet, joille tarjotaan oppimis- ja työmahdollisuuksia monissa kiertotalouden tehtävissä.

Lähikirkkojen yhteisöruokailuja on taas tarkoitus aloittaa syksyn aikana – pandemiatilanteen niin salliessa. Tampereen seurakuntien valmiustoimikunta on antanut selkeät turvallisuusohjeet kokoontumista varten, ja se myös seuraa tilannetta tarkasti.

Toivoa sopii, että koronan mahdollinen toinen aalto ei keskeyttäisi ruokailuja. Ne antavat ihmisille mahdollisuuden kokoontua yhteen. Samalla kirkon toiminta ja tuki tulevat tutuiksi.

Kierto-hanke on kirkon työn ytimessä. Lähimmäisistä huolehtimisen ohella ehkäistään ilmastonmuutosta ja tehdään yhteistyötä kotikaupunkimme parhaaksi.