Pääkirjoitus
7.8.2019 0.02
Ruokapankki on kirkon työn ytimessä
Tampereen seurakuntien RuokaNysse kuljetti ruokakasseja vähävaraisille kaupunkilaisille reilun kymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi viime vuonna auto jakoi yli 21 800 kassia. Uskollinen vanha ajokki teki täyden palveluksen ja pääsi lopulta tiensä päähän heinäkuussa.
Diakoniatyöhön ja auttamiseen käytetään vuosittain noin neljäsosa Tampereen seurakuntien määrärahoista. Pelkästään diakoniatyössä työntekijöiden rinnalla ahkeroi noin pari tuhatta vapaaehtoistyöntekijää, jotka päivittäin ovat läsnä tamperelaisten arjessa.
Vaikka RuokaNyssen tarina päättyikin, Ruokapankin toiminta jatkuu kaupungissa. Lähimmäisten auttaminen on kirkon ytimessä, yksi sen olennaisimmista tehtävistä. Tutkimusten mukaan auttamistyö on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa. Sitä arvostavat myös ihmiset, jotka itse ovat etäällä kirkon toiminnasta tai eivät ole sen jäseniä.
Ruokapankki on hieno osoitus seurakuntien ja kaupungin monien toimijoiden yhteistyöstä. Monet kaupat ja elintarviketeollisuus lahjoittavat seurakunnille hävikkiruokaa säännöllisesti. Lisäksi Ruokapankille kerätään varoja monenlaisilla tapahtumilla.
Ruokapankin uutta toimintamallia rakennetaan parhaillaan, ja ruoka-avun jakaminen aloitetaan kaikissa pisteissä syyskuun loppuun mennessä. Logistiikan rakentaminen ei ole ihan helppo tehtävä, sillä Ruokapankin autot noutavat lahjoittajilta noin 7500 kiloa hävikkiruokaa viikossa. Ruoka on saatava nopeasti jakoon ja aterioiden raaka-aineeksi, ja lisäksi on huolehdittava EU-ruuan jakelusta.
Kassin sisältöä kehitetään vastaamaan vielä paremmin ihmisten tarpeita. Jakelupisteiden määrä vähenee hiukan, ja avun jakaminen siirtyy sisätiloihin. Seurakuntien tiloissa aletaan järjestää entistä useammin yhteisiä aterioita.
Seurakuntien ekobrunssit ja muut ateriat ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, että ruoka-apu on viime vuosina kehittynyt entistä yhteisöllisemmäksi. Uusi avaus olivat myös lapsiperheille suunnatut kesäruokailut.
Tämä on hyvä suuntaus, sillä tutkimusten mukaan muiden ihmisten kohtaaminen ja yhdessä ruokaileminen edistävät terveyttä, henkistä hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Lahjoittajien ruuasta valmistetut ateriat vähentävät hävikkiä.
Työkauden alkaessa ja arkirutiineihin palatessa Ruokapankissa mietitään entistä monipuolisempia tapoja tarjota hävikkiruokaa kotikaupunkimme asukkaille. Torstaina 5. syyskuuta Seurakuntien talossa järjestetään Hävikkiruokailtapäivä, jonne kutsutaan mukaan ruoka-apua jakavia yhteistyökumppaneita, lahjoittajia sekä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ihmisiä. Teema on esillä myös valtakunnallisella Hävikkiviikolla 9.–15. syyskuuta.
Ruoka-avun osana Tampereen seurakunnat tarjoaa monipuolisia työllistymispolkuja monille pitkäaikaistyöttömille. PolkuX-hanke toteuttaa muun muassa työkokeiluja, kesätöitä ja palkkatuettua työtä.
Lisäksi elokuun alussa on alkanut Tampereen kaupungin työllistämispalvelujen hallinnoima Kierto-hanke, jossa seurakuntien osahankkeena kehitetään hävikkiruuan jatkojalostamista.
Uuden Ruokapankin työssä yhdistyy hienosti monta tärkeätä tehtävää: lähimmäisten kohtaaminen, vähävaraisten auttaminen, työllistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
Vaikka RuokaNyssen tarina päättyikin, Ruokapankin toiminta jatkuu kaupungissa. Lähimmäisten auttaminen on kirkon ytimessä, yksi sen olennaisimmista tehtävistä. Tutkimusten mukaan auttamistyö on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa. Sitä arvostavat myös ihmiset, jotka itse ovat etäällä kirkon toiminnasta tai eivät ole sen jäseniä.
Ruokapankki on hieno osoitus seurakuntien ja kaupungin monien toimijoiden yhteistyöstä. Monet kaupat ja elintarviketeollisuus lahjoittavat seurakunnille hävikkiruokaa säännöllisesti. Lisäksi Ruokapankille kerätään varoja monenlaisilla tapahtumilla.
Ruokapankin uutta toimintamallia rakennetaan parhaillaan, ja ruoka-avun jakaminen aloitetaan kaikissa pisteissä syyskuun loppuun mennessä. Logistiikan rakentaminen ei ole ihan helppo tehtävä, sillä Ruokapankin autot noutavat lahjoittajilta noin 7500 kiloa hävikkiruokaa viikossa. Ruoka on saatava nopeasti jakoon ja aterioiden raaka-aineeksi, ja lisäksi on huolehdittava EU-ruuan jakelusta.
Kassin sisältöä kehitetään vastaamaan vielä paremmin ihmisten tarpeita. Jakelupisteiden määrä vähenee hiukan, ja avun jakaminen siirtyy sisätiloihin. Seurakuntien tiloissa aletaan järjestää entistä useammin yhteisiä aterioita.
Seurakuntien ekobrunssit ja muut ateriat ovatkin hyviä esimerkkejä siitä, että ruoka-apu on viime vuosina kehittynyt entistä yhteisöllisemmäksi. Uusi avaus olivat myös lapsiperheille suunnatut kesäruokailut.
Tämä on hyvä suuntaus, sillä tutkimusten mukaan muiden ihmisten kohtaaminen ja yhdessä ruokaileminen edistävät terveyttä, henkistä hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Lahjoittajien ruuasta valmistetut ateriat vähentävät hävikkiä.
Työkauden alkaessa ja arkirutiineihin palatessa Ruokapankissa mietitään entistä monipuolisempia tapoja tarjota hävikkiruokaa kotikaupunkimme asukkaille. Torstaina 5. syyskuuta Seurakuntien talossa järjestetään Hävikkiruokailtapäivä, jonne kutsutaan mukaan ruoka-apua jakavia yhteistyökumppaneita, lahjoittajia sekä vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita ihmisiä. Teema on esillä myös valtakunnallisella Hävikkiviikolla 9.–15. syyskuuta.
Ruoka-avun osana Tampereen seurakunnat tarjoaa monipuolisia työllistymispolkuja monille pitkäaikaistyöttömille. PolkuX-hanke toteuttaa muun muassa työkokeiluja, kesätöitä ja palkkatuettua työtä.
Lisäksi elokuun alussa on alkanut Tampereen kaupungin työllistämispalvelujen hallinnoima Kierto-hanke, jossa seurakuntien osahankkeena kehitetään hävikkiruuan jatkojalostamista.
Uuden Ruokapankin työssä yhdistyy hienosti monta tärkeätä tehtävää: lähimmäisten kohtaaminen, vähävaraisten auttaminen, työllistäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi
Ei kommentteja
