Työ lähimmäisten hyväksi jatkuu

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jonka Kirkon tutkimuskeskus on teettänyt suurten kaupunkiseurakuntien alueella syksyllä. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 6500 ihmistä 12 paikkakunnalla, myös Tampereella.

Kirkkoon kohdistuvia odotuksia ja mielipiteitä auttamistyöstä vahvistavat myös vastaukset, joita ihmiset ovat antaneet vaalikoneessa marraskuun seurakuntavaaleissa.

Tärkeätä kirkon toiminnassa ovat niin ikään toimitukset eli kaste, vihkiminen ja hautaan siunaaminen sekä jumalanpalvelukset. Kun seurakuntien talous kiristyy, vastaajat ovat valmiita etsimään säästöjä kiinteistöistä.

Vaikka Tampereen äänestysprosentin lasku 11,7 prosentista 9,2 prosenttiin oli monille hienoinen pettymys, voi välinpitämättömyys kertoa myös kansalaisten luottamuksesta. Ihmiset arvostavat kirkon tekemää työtä ja luottavat siihen, että seurakuntien luottamushenkilöt ja työntekijät huolehtivat verorahojen ja voimavarojen oikeasta käytöstä.

Erityisesti suurissa kaupungeissa, joissa ei tunneta seurakunnan työntekijöitä tai seurakunnassa käyviä, kirkko saattaa olla kasvoton. Äänestysinto on siksi laimeaa.

”Tämä haastaa kirkkoa löytämään uusia tapoja olla läsnä ihmisten elämässä”, tulkitsee Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki.

Rohkaisevaa on, että kaupunkilaisten mielikuva seurakunnasta on myönteinen. Myönteisimmin seurakuntiin suhtautuvat nuoret sekä yli 55-vuotiaat. Kaikkein kirkkokriittisimpiä ovat puolestaan 25–34-vuotiaat.

Ilahduttavaa on, että nuorten päätöksentekijöiden määrä nousi hieman seurakuntavaaleissa. Edelleen nuoria luottamushenkilöitä on kuitenkin harmittavan vähän. Neljä vuotta sitten nuorten päättäjien osuus oli 6,1 prosenttia ja marraskuun vaaleissa 6,4. Tampereella yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin vain kaksi alle 30-vuotiasta luottamushenkilöä.

Myönteistä on sekin, että yhteinen kirkkovaltuusto uudistui Tampereella. Reilu puolet, eli 26 valtuutettua, on uusia jäseniä. Uudistumisesta kertoo myös se, että Tampereella päätöksentekoon tuli mukaan kaksi uutta ryhmää. Messukylän Elävä kirkko sai valtuustoon neljä edustajaa. Kaikkien kirkko -ryhmän jäseniä tuli valituksi kaikista neljästä seurakunnasta.

Tuoreen kyselyn tulokset sekä vaalikonevastaukset antavat arvokasta tietoa siitä, miten evankelis-luterilaista kirkkoa pitää kehittää tulevan nelivuotiskauden aikana. Jotta kirkko voisi olla merkityksellinen jäsenilleen, on kuunneltava tarkasti ihmisten tarpeita. Työtä edelleen siivittäkööt usko, toivo ja rakkaus.