Vastuullinen lautasmalli

Samaan aikaan nälänhätä ja vesipula ovat kuitenkin todellisuutta monilla alueilla maailmassa. Vähävaraisten ihmisten määrä ja ruoka-avun tarve ovat lisääntyneet Suomessakin.

Ruuasta keskustellaan nykyisin paljon, mikä on hyvä asia. Porin SuomiAreenalla heinäkuussa Ruokapolitiikka 2020 -keskustelun teemoja olivat ruuan tuottaminen tulevaisuudessa sekä kestävän kehityksen kuluttajavalinnat.

Ihmiset ovat saaneet luomakunnan viljelemisen ja varjelemisen tehtävän Jumalalta. Kristittyjen on kannettava vastuuta ympäristön, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista. Meidän tulisi suosia lähellä, eettisesti ja kestävin periaattein tuotettua ruokaa.

Eniten ympäristöä kuormittaa lihan syöminen, ja tässä asiassa meillä olisi vielä paljon parannettavaa. Suomalaiset kuluttivat viime vuonna 81 kiloa lihaa asukasta kohden. Lihan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. (Luonnonvarakeskus, ravintotase 29.6.2017)

Onneksi ympäristötietoisuus ja vastuu ravitsemuksesta näkyvät nykyisin lautasilla niin, että monet ovat vähentäneet punaisen lihan syömistä.

Tuoreita vihanneksia suomalainen syö noin 64 kiloa vuodessa. Ilahduttavaa on, että tuoreiden hedelmien kulutus on kasvanut viisi prosenttia. Toivoa sopii, että suomalaiset suosisivat kotimaisia vihanneksia, juureksia, sieniä, marjoja ja hedelmiä, joiden satokausi alkaa olla parhaimmillaan.

Yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista on ruokahävikin vähentäminen. Suomessa päätyy vuosittain roskiin jopa noin 460 miljoonaa kiloa ruokaa.

Hävikkiä pienentää onneksi esimerkiksi seurakuntien ruokapankkien ja paikallisten kauppojen yhteistyö. Lahjoitusruuan ansiosta Tampereellakin jaetaan vähävaraisille ihmisille noin 20 000 elintarvikekassia ja tarjotaan noin 27 000 ateriaa vuodessa. Jokaisen kuluttajan ja kaupan tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että ruokaa ei hankita liikaa. 

Jotta voimme toimia mahdollisimman vastuullisesti ravintoasioissa, tarvitsemme runsaasti tietoa ruuan alkuperästä ja tuotannosta. Hyvä edistysaskel on kesäkuussa voimaan tullut asetus. Viimeistään syyskuussa se velvoittaa, että kaikissa Suomessa valmistetuissa ja pakatuissa liha- ja maitotuotteissa tulee olla alkuperämerkinnät. Lisäopastusta asiassa kuluttajille tarjoaa Elintarvikevirasto.

Suomi on edelläkävijä merkinnöissä, koska suunnitteilla on myös asetus, joka velvoittaa ravintoloita ja kahviloita kertomaan asiakkaille tarjottavan lihan ja kalan alkuperästä. 

Vastuullista ruokasyksyä ja nautinnollista satokauden alkua Sillan lukijoille!