Pääkirjoitus

6.11.2019 14.38

Ympäristövastuu kuuluu kaikille

Kirsi Airikka

Tampereen seurakuntien ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 2001. Kirkon ympäristödiplomi sille myönnettiin vuonna 2002. Ympäristöohjelmassa on määritelty tavoitteet sille, miten ympäristöasioista huolehditaan ja niitä kehitetään Tampereen seurakunnissa.

Tampereen seurakuntien nykyinen ympäristödiplomi on voimassa tämän vuoden loppuun. Osuuskunta Regio hub tekee seurakuntien työntekijöiden kanssa sisäistä ympäristöselvitystä, jossa tutkitaan, miten ympäristödiplomin ja -ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet ja miten työssä on edistytty.

Tampereen hiippakunnan auditoinnin jälkeen Tampereen seurakunnat voi anoa Kirkkohallitukselta uutta ympäristödiplomia. Käytännössä jokainen työntekijä ja toiminnassa mukana oleva vaikuttavat siihen, kuinka ympäristö otetaan huomioon.

Ilahduttavaa on, että ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen kuuluvat nykyisin seurakuntien lisäksi monen kirkon järjestön toimintaan. Toivottavasti uudet työmuodot innostavat myös uusia ihmisiä mukaan tukijoukkoihin. Voisi olettaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen puhuttelee etenkin nuoria ja nuoria aikuisia.

Uusia avauksia on tehnyt etenkin Suomen Lähetysseura, joka on luonut Hope Fund -päästökompensaatiojärjestelmän sekä laskurin. Laskurin avulla jokainen ihminen voi laskea esimerkiksi matkoistaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Ne voidaan kompensoida tukemalla Lähetysseuran yhteisöpohjaisia metsityshankkeita. Kestävää kehitystä voi myös tukea lahjoittamalla rahaa Ympäristöpankin ja Tasaus-kampanjan kautta.

Myös kaikessa Kirkon Ulkomaanavun työssä otetaan huomioon tasa-arvo- ja ympäristökysymykset.

Tampereen seurakuntien tulevassa toiminta- ja talousarviossa painotetaan ympäristökysymysten ottamista aiempaa vahvemmin huomioon talousarviovarojen suuntaamisessa. Jo tänä vuonna Tampereen seurakunnat on päättänyt tukea Lähetysseuran Ympäristöpankin kestävän kehityksen työtä 13 000 eurolla.

Monien mielestä yksi syy ilmastonmuutokseen on, että maapallon väkimäärä on liian suuri. Hyvinvointivaltion asukas kääntää helposti syyttävän sormen kohti kehitysmaita, joissa perheet ovat isoja. Samalla hän helposti unohtaa, että me länsimaissa asuvat ihmiset kulutamme luonnonvaroja jatkuvasti noin kolmen maapallon verran.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuus ja äärimmäiset sääolosuhteet vievät kehitysmaiden perheiltä mahdollisuuksia elinkeinoon, ravintoon ja puhtaaseen veteen. Eniten kärsivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, jotka kuitenkin ovat itse vaikuttaneet ilmastonmuutoksen syntyyn kaikkein vähiten.

Siksi on oikeudenmukaista, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia pyritään tasaamaan yhdessä. Meillä kaikilla on vastuu luomakunnasta. Nyt on aika toimia.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Airikka Kirsi
Kirsi Airikka, päätoimittaja Silta-lehti kirsi.airikka@evl.fi p. 050 381 0970