8.1.2020 12.08

Messukylän kirkkoherraehdokkaat tentissä

Messukylän seurakunnan kirkkoherran virkaa haki kuusi henkilöä. Virka tuli avoimeksi, kun nykyinen kirkkoherra Juha Vuorio jää eläkkeelle.

Messukylän kirkko, alttarikuva.
Sekä Tampereen vanhin kirkko, keskiaikainen Messukylän vanha kirkko, että kaupungin uusin, vuonna 2001 vihitty Aitolahden kirkko sijaitsevat Messukylän seurakunnan alueella. Muita kirkkoja ovat Messukylän kirkko (kuvassa), Teiskon kirkko sekä Aitolahden vanha kirkko. Kuva: Jussi Laitinen
Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on haastatellut hakijat, ja seurakunta on valinnut hakijoista kolme haastateltavaksi. Nämä ehdokkaat ovat Juha Itkonen, Ari Rantavaara ja Ulla Ruusukallio.

Muut hakijat ovat Kangasalan seurakunnan kappalainen Auni Kaipia, Mänttä-Vilppulan seurakunnan vs. kirkkoherra Saila Munukka sekä kirkkohallituksen rippikoulutyön ja seurakuntakasvatuksen asiantuntija Jari Pulkkinen.

Jotta kaikki kuusi ehdokasta tulisivat tamperelaisille tutuiksi, Silta-lehti on laatinut heille muutamia kysymyksiä.

Kysymykset kirkkoherraehdokkaille

  1. Mainitse kolme tärkeintä arvoasi.
  2. Mikä on kirkon tärkein tehtävä, ja miten toteuttaisit sitä? 
  3. Missä kohtaa koet olevasi janalla arvokonservatiivi–arvoliberaali?
  4. Messukylän seurakunnassa on tehty aina vahvaa nuorisotyötä. Miten seurakunta voisi tukea niitä alueen nuoria, joita kirkon perinteinen kokoava toiminta ei tavoita?
  5. Messukylän seurakunta on demografialtaan Tampereen monipuolisin seurakunta: lähellä keskustaa eletään urbaania kaupunkilaiselämää ja Teiskon pohjoisosissa maaseutuidylliä. Millaista johtamista alueellinen monimuotoisuus edellyttää?
  6. Kaupunki laajenee idän suuntaan, ja etenkin Ojala-Lamminrahkan alue Kangasalan ja Tampereen rajalla kasvaa vauhdilla. Miten kirkko voi olla mukana rakentamassa kasvavaa asuinaluetta?

Ehdokkaat vastausjärjestyksessä ovat

Teologian tohtori Juha Itkonen
Rovasti Ari Rantavaara
Rovasti, TM, KM, kirkon nuorisotyönohjaaja, Pappisliiton puheenjohtaja Ulla Ruusukallio
Kangasalan seurakunnan kappalainen Auni Kaipia
Mänttä-Vilppulan seurakunnan vs. kirkkoherra Saila Munukka
Kirkkohallituksen rippikoulutyön ja seurakuntakasvatuksen asiantuntija Jari Pulkkinen

Teologian tohtori Juha Itkonen

48, Oriveden kappalainen, Tampereen hiippakunnan pappisasessori

Motto: Rakkaudessa ei ole pelkoa
Juha Itkonen
1. Rakkaudellisuus, totuudellisuus ja rohkaisevuus.

2. Kirkon tärkein tehtävä on rohkaista uskomaan, toivomaan ja rakastamaan. Messukylän kirkkoherrana rohkaisisin yhtäältä kohtaamiani seurakuntalaisia ja toisaalta työntekijöitä valmentavalla otteella olemaan rohkaisijoita seurakuntalaisille siinä työssä, mitä he tekevät.

3. Futistermein sanottuna olen keskikentällä, mutta lähempänä arvokonservatiivista laitaa. Erityisesti kirkkoherrana pyrkisin toimimaan pelinrakentajana eri tavoin ajattelevien välillä. Tärkeintä on luoda yhteinen pelitaktiikka seurakunnan tehtävänä toteutumiseksi. Siinä tarvitaan jokaista pelaajaa.

4. Messukylässä on myös erinomaisia nuorisotyöntekijöitä ja ennen kuin lähtisin tekemään toimintalinjauksia, niin kuuntelisin heitä. Yleisesti ottaen näitä nuoria voisi tavoittaa uusilla kiinnostavilla toimintamuodoilla, vaikkapa luomalla srk:n omia e-sports joukkueita, joille voisi järjestää lani-leirejä.

5. Sellaista johtamista, joka ottaa oikeasti huomioon alueelliset erityispiirteet eikä pakota kaikkia tarpeettomasti samaan muottiin. Suosisin paikallisuutta ja lähikirkkotoimintaa. Jos minut valittaisiin, ensimmäiset puoli vuotta kiertäisin kaikki alueet ja tutustuisin niiden ominaispiirteisiin. Demografinen monimuotoisuus on enemmän vahvuus kuin heikkous.

6. En tunne kyseisiä kaupungin osia. Lähtökohtaisesti ollaan läsnä kasvavalla asuinalueella. Ennen kuin mitään varsinaista linjausta asiasta voi tehdä, on tehtävä perusteellinen toimintaympäristöanalyysi ja siitä nousevat johtopäätökset antavat suuntaa sille, miten läsnäolo tällä alueella toteutuu.
On selvitettävä yhteistyöstä kiinnostuneet kumppanit, mahdolliset seurakunnan tilat asuinalueella (vuokra- tai omat), tarjouduttava mukaan yhteisiin tapahtumiin esimerkiksi järjestämällä avajaisissa (jos sellaisia on) rukoushetki uusien kotien puolesta muuta vastaavaa, lapsi- ja nuorisotyön kerhotarpeet jne. Olennaista on, että seurakunta on tosiasiallisesti tavoitettavissa tosissaan läsnä uudellakin asuinalueella.



Rovasti Ari Rantavaara

58, johtava kappalainen/Messukylän seurakunta

Motto: Valoa kohti!
Ari Rantavaara

1. 1. Usko. Suuri salaisuus.  2. Toivo. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. 3. Rakkaus. Suurin kaikista.

Nämä kolme arvoani perustuvat kristilliseen elämänkatsomukseeni. Uskon käsite ei ole yksiselitteinen, se sisältyy kaikkiin elämänalueisiin kantavana voimana. Toivo on toinen nimeni ja ehkä juuri siksi aina ollut "mielisanani". Ilman toivoa jaksa elää. Rakkaus liittyy oleellisesti käsitykseeni Jumalasta. Siitä kumpuaa rakkaus myös läheisiini lähimmäisiini.

2. Kirkon tärkein tehtävä kiteytyy sanaan evankeliumi. Elämme voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja myös kirkon on huomattava ja ymmärrettävä tämä. Kirkon on löydettävä hyvän sanomansa välittämiseen uusia, ajan haasteisiin vastaavia välineitä unohtamatta kuitenkaan sen keskeisintä sisältöä.

Kirkon suurena haasteena on nykypäivän ihmisten välinpitämättömyys sitä kohtaan. sanoma ei herätä kiinnostusta, sille näytä olevan tilausta. Tämä puolestaan johtaa usein kirkon jäsenyydestä luopumiseen. Miksi kuulua johonkin sellaiseen instituutioon, miltä saa mitään, kysyy moni. Onko vika itse sanomassa? Ei, sillä evankeliumin sisältö, anteeksiantavasta ja rakastavasta Jumalasta vastaa ihmisen syvimpiin tarpeisiin kaikkina aikoina. Tämän viestin välittäjät sen sijaan ovat ihmisiä siksi myös vajavaisia. johtavassa asemassa olevien tärkeänä tehtävänä mahdollistaa tuon hyvän sanoman saattaminen tämän päivän ihmisille, kirkosta vieraantuneille. Kirkkoherran virassa se tarkoittaa mm. viisasta resurssien ohjaamista, kannustavaa kuuntelevaa otetta esimiestyössä sekä ennakkoluulotonta asennetta uusiin avauksiin srk:n työssä toiminnassa.

3. Yleisluonteista vastausta tähän on vaikea antaa. Joissakin asioissa ajattelen saman suuntaisesti kuin itseään liberaaleiksi kutsuvat, toisissa taas arvoni painottuvat perinteisempiin kantoihin. Sijoittunen siis jokseenkin keskelle tämän kaltaisella janalla. "Äärilinjaukset" koen itselleni vieraiksi.

Pappisurani alkuvaiheessa teologien sijoittumista konservatiivi-liberaali-janalla mitattiin heidän Raamattu-näkemyksellään. Nykyinen mittapuu löytynee useimmiten eettis-moraalisista kysymyksistä, mm. kannanotosta tasa-arvoiseen avioliittoon. Jokaisella ihmisellä - myös papilla on mielestäni oikeus ajatella tässäkin asiassa omatuntonsa ääntä kuunnellen. Oman mielipiteen julki lausumisessa pitäisi kuitenkin käyttää harkintaa erityisesti silloin, jos vastuullisessa virassa. Esim suuren srk:n kirkkoherran tulisi muistaa, että hän edustaa työnantajaansa ja sen linjauksia, vaikka henkilökohtaiset mielipiteet eivät kaikessa olisikaan niiden kanssa täysin yhteneväisiä.

4. Mielestäni Messukylän srk:ssa tehdään jo nyt nuorisotyötä, mitä ei voi kutsua kaikilta osin ns. perinteiseksi. Kaikkia alueen nuoria ei toki silti tavoiteta. Verkostoituminen, siis yhteistyö muiden alueella toimivien tahojen kanssa resurssit yhdistäen on mielestäni järkevän suuntaista toimintaa.

Nuorisotyö Messukylän srk:ssa on keskittynyt Linnainmaan srk-keskuksen toimiviin tiloihin. Sinne kokoontuu viikoittain kymmeniä, jopa satoja nuoria koko kaupungista, myös naapurikunnista. Nuorison kokoontumistiloille olisi kuitenkin tarvetta esim Kaukajärvellä. Srk aloittaa siellä toimintaa uusissa tiloissa vuoden 2020 aikana. Nuorisotyön työvoimaresurssit eivät riitä pyörittämään kaltaista toimintaa. Siksi suunnitteilla onkin yhteistyötä Kaukajärven muiden toimijoiden kanssa. Tosiasia lienee, että n sanoma ja toiminta ei näilläkään keinoilla tavoita kaikkein syrjäytyneimpiä nuoria. 

Hyvin toimiva johdettu nuorisotyö tulee jatkossakin huomioida riittävästi taloudellisesta näkökulmasta väheneviä euroja jaettaessa. Nuorisotyöllä merkittävä voimavara omissa vapaaehtoisissaan. Rippikoulun jälkeinen kasvattanut aikuisia vastuunkantajiksi. Heidän osuuttaan nuorten tavoittamisessa pidä unohtaa. 

Srk:työvoimaresursseissa tärkeää ottaa tosissaan perinteiset työalarajat ylittävä toiminta. Messukylässä jo otettukin askeleita tähän suuntaan diakonian nuorisotyön sekä varhaiskasvatuksen keskuudessa. Tämän kehityksen jatkuminen järkevää kannatettavaa.

5. Johtamisen näkökulmasta tämä edellyttää hyvää paikallistuntemusta sekä resurssien jakamista viisaasti ja tasapuolisesti.  Kirkkoherran on kyettävä näkemään rikkautena ja mahdollisuutena srk:n monipuolisuus myös tässä asiassa. Lähikirkkotoiminta antaa tähän hyviä välineitä.

Messukylän srk on haasteellisen suuri paitsi väkilukunsa puolesta myös maantieteellisesti. Tästä huolimatta kolmen itsenäisen srk:n yhdistyminen vuonna 2014 sujunut alkuvaikeuksien jälkeen yllättävän luontevasti ja sujuvasti. Erityisesti Teisko sijaintinsa maaseutumaisen luonteensa tulee kuitenkin aina olemaan "oma lukunsa". On mielestäni tärkeää, että teiskolaisetkin saavat kokea omakseen. Merkittävänä tekijänä tässä Messukylän srk on haasteellisen suuri paitsi väkilukunsa puolesta myös maantieteellisesti. Tästä huolimatta kolmen itsenäisen srk:n yhdistyminen vuonna 2020 Kämmenniemessä aloittava srk:n uusi toimitila.

6. Tämä uusi asuinalue tulee jakautumaan sekä kunnan että srk:n puolesta kahtia. Srk:n näkökulmasta avainasemassa tulee olemaan yhteistyö Kangasalan kanssa. Resursseja yhdistämällä on mentävä  uuden asuinalueen ihmisten arkielämään ja löydettävä ennakkoluulottomia keinoja heidän tavoittamisekseen.

"Vanhoina hyvinä aikoina" srk:ssa suunniteltaisiin jo innokkaasti millainen srk-talo uudelle asuinalueelle tullaan rakentamaan. Srk-yhtymän strategiset linjaukset seurakuntien kiinteistömassan vähentämisestä eivät enää puolla uusien toimitilojen rakentamista syntyville asutusalueille. Vuokratilat lienevät mahdollisia, erityisesti yhteistyössä Kangasalan n ja muidenkin alueella vaikuttavien tahojen kanssa. Oleellisin kysymys ei siis kuulukaan: Miten saisimme ihmiset tulemaan tiloihimme?", vaan: tavoitamme heidät siellä, missä he ovat?" Uskon, että vapaaehtoisten vastuunkantajien osuus tulee olemaan tässä työssä (kuten kaikessa työssä) merkittävä.

Ojala-Lamminrahkan alue väestöpohjansa puolesta huomattavan suuri tulevaisuudessa kaupungin kasvuennusteiden mukaan. Seurakunnan näkyvyys, läsnäolo toiminta siellä tärkeä haaste Messukylän päättäjille johtajille lähitulevaisuudessa.

Rovasti, TM, KM, kirkon nuorisotyönohjaaja, Pappisliiton puheenjohtaja Ulla Ruusukallio

56, Sastamalan vt. kirkkoherra/ TAYS Pitkäniemen sairaalapastori

Motto: Harkitse, ennen kuin päätät. Kokeile, jos voit.
Ulla Ruusukallio
1. Rehellisyys ryyditettynä lähimmäisenrakkaudella: Totuus ilman rakkautta ei ole enää totuutta. Siksi rehellisyydessä on aina oltava mukana lähimmäisen, hänen näkökulmansa ja kestokykynsä huomioiminen. Yhteisöllisyys: tarkoittaa minulle avoimia ovia kaikkien tulla samalla erilaisuuden hyväksymistä. Syrjäytymisuhan alla olevat ne, jotka jo katsottu yhteisön ulkopuolelle, ovat sisariamme veljiämme Kristuksessa. Yhteisö kutsuu, sulje kenenkään nenän edestä. Aina toivoa - sisäinen joustavuus auttaa sen etsinnässä: Elämässä kohtaamme menetyksiä, pettymyksiä ovet sulkeutuvat nenämme Ihmisen selviytymään vaikeuksista. Vaihtamalla näkökulmaa katsomalla toiseen suuntaan avautuvat taas uudenlaiset maisemat.

2. Kirkko on olemassa maailmassa sen tähden, että Jumalan rakkaus ja pelastus konkretisoituvat ja tulevat ymmärrettäväksi ihmisille. Jeesuksen esimerkin mukaan nämä toteutuvat jalkautumalla ihmisten pariin, kohtaamalla heitä, kysymällä ja kuuntelemalla, mitä he ajattelevat elämästä ja mikä on heille tärkeää. Tätä työtä emme kirkkona tee yksin, vaan on viisasta verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Avain sana kirkon tulevaisuuden kannalta on merkityksellisyys - se, että onnistummeko sanallistamaan ikiaikaisen sanomamme ihmisille niin, että ihmiset kokevat sen itselleen merkitykselliseksi ja elämän todellisuutensa kannalta relevantiksi. Seurakuntaelämän toimintamuotojen tulee - juuri tuon erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien ihmisten kohtaamisen onnistumisen takia - olla hyvin monimuotoista ja ihmisten tarpeita palvelevaa, vaikka itse viihtyisimmekin parhaiten perinteisessä kello kymmenen messussa. On elettävä ajassa kristillisen yhteisön olemassaolon ydintä unohtamatta.

3. Riippuu asiasta. Tällaiset dikotomiat ovat näkemykseni mukaan hyvin keinotekoisia eivätkä tee oikeutta kenenkään ajattelulle. Ne myös synnyttävät turhia ennakkoluuloja ja vastakkainasetteluja. Mieluummin kysyn ja kuuntelen toista kuin tiedän ennalta, mitä toinen ajattelee. Samaa toivon itselleni.

4. Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyminen ei enää näyttäydy samana kuin ennen, vaan on piilossa. Jalkautumalla edelleen kouluihin ja paikkoihin, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Verkostoitumalla alueen muiden toimijoiden kanssa etsivän työn keinojen kehittämiseksi, etenkin netissä ja somessa.

Messukylän seurakunnan nuorisotyö on nykyisellään ja menneisyydessä ollut aina laadukasta ja monipuolista, mutta hyvääkin voi ja täytyy kehittää, jotta työ vastaa paremmin ajan haasteita. Nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytyminen ei enää näyttäydy samanlaisena kuin ennen, vaan on usein piilossa. Osan kokoavan toiminnan ulkopuolelle jäävistä nuorista voi edelleen kohdata jalkautumalla kouluihin ja paikkoihin, joissa nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat saavat kuitenkin osan nuorista jäämään kotiin neljän seinän sisälle, putoamaan läpi kaikista auttamisverkostoista yhteiskunnan tavoittamattomiin. Näiden nuorten ja nuorten aikuisten tavoittamisessa tarvitaan laajoja ja ennakkoluulottomasti toimivia yhteistyöverkostoja alueen, kaupungin ja valtakunnan muiden toimijoiden kanssa etsivän työn keinojen kehittämiseksi. Tässä työssä netti ja sosiaalinen media ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja.

5. Tämä alueiden monimuotoisuus, maantieteellinen etäisyys ja väestön erilainen ikärakenne edellyttävät lähikirkkojen toimintatapojen ja käytäntöjen erilaistumista. Valmentavalla työotteella etsitään ja varustetaan kullekin lähikirkkoalueelle motivoituneet ja työtavoiltaan sopivat työntekijät ja vapaaehtoiset pitämään seurakunnallinen toiminta elävänä ja jäseniä palvelevana. Tällaiset keskenään erilasia työtapoja ja työotteita vaativat toimintaympäristöt saman seurakunnan sisällä ovat minulle hyvin tuttuja monesta vaiheesta työuraani: niin nuorisotyössä Keuruulla kuin seurakuntapappina ja kirkkoherran sijaisena Aitolahdessa ja Sastamalassa. Tavoitteena on yhtäältä tarjota seurakunnan peruspalveluja kullekin seurakuntalaiselle tarpeeksi lähellä, eli omalla lähikirkkoalueella, ja toisaalta huolehtia siitä, että toimintojen monimuotoisuus ja innovatiivisuus taataan koko seurakunnan sisällä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähikirkot voivat profiloitua alueensa asukkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi ja samalla esimerkiksi erikoismessuja tai muita erityistoimintoja tarvitse olla kaikkialla, vaan saatavilla matkan päässä.

6. On oltava hereillä alueiden yhdyskuntasuunnittelussa jo valmisteluvaiheessa osallistumalla viranomaisyhteistyöhön, yleisökeskusteluihin ja vuokraamalla yhteistoimintatiloja rakentuvilta alueilta muiden toimijoiden kanssa. Mennään mukaan aluefoorumeihin, jalkaudutaan alueen toimintaan ja tapahtumiin.

Aktiivinen verkostoituminen ja toimijuus alueen asioissa on valttia. Kirkon on oltava hereillä alueiden yhdyskuntasuunnittelussa jo valmisteluvaiheessa osallistumalla viranomaisyhteistyöhön ja yleisökeskusteluihin sekä vuokraamalla esimerkiksi yhteistoimintatiloja rakentuvilta alueilta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Siinä vaiheessa, kun asujaimisto on muotoutumassa, on jo varhaisessa vaiheessa mentävä mukaan aluefoorumeihin, jalkauduttava asukasyhdistysten toimintaan ja alueen tapahtumiin. Kirkon on siis oltava läsnä, oltava merkityksellinen osa rakentuvaa yhteisöä ja yksi alueen elinvoimaisuuden mahdollistaja.



Kangasalan seurakunnan kappalainen Auni Kaipia

61, hallintokappalainen

Motto: Kirkko on kaikkia ihmisiä varten
Auni Kaipia.

1. Ihmisarvo. Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja lunastama. Siksi kaikkia ihmisiä on kohdeltava rakastavasti ja armollisesti.
Tasa-arvo. Tämä liittyy edelliseen ja merkitsee sitä, että jokaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus vastata omasta elämästään ja puhua omasta puolestaan. Kaikilla on oltava samanlainen oikeus elämään ja sen lahjoihin.Vastuu maapallosta. Koko maailma on Jumalan luoma. Jumala antoi meille tehtäväksi viljellä ja varjella hänen luomaansa maailmaa. Meidän tehtävämme on ottaa todesta maapallon nykyinen tilanne ja valita kestävän kehityksen ratkaisuja. Kirkon tehtävä on näyttää muille mallia.

2. Kirkon tärkein tehtävä on viestittää sanoin ja teoin ihmisiä rakastavasta Jumalasta. Päälisin puolin voi vaikuttaa siltä, että Jumalan todellisuus on monelle nykyihmiselle vieras, mutta papin työssä olen todennut, että sisimmässään jokainen kaipaa sitä. Kirkon tehtävä on löytää keinot ja tavat siihen, miten autamme aikamme ihmisiä tunnistamaan tämän kaipuun itsessään sekä miten me kirkkona sanoitamme sitä ymmärrettävästi ja uskottavasti.

3. Tuollainen jana riippuu siitä, kuka määrittelee nuo ääripäiden arvot.
Arvostan kirkon perinteistä työtä, jumalanpalveluksia, toimituksia, sielunhoitoa ja laajaa kasvatustyötä. Kristinuskon ydinasioita voi viestittää uusilla sanoilla ja keinoilla. Se ei muuta uskomme tärkeintä ydintä.

Tätä sukupuolta olevana pappina en voi olla äärikonservatiivi, jos mittapuuna käytetään kirkon nykyisiä kiistakysymyksiä. Kun aikanaan olen tehnyt valinnan ryhtyä papiksi, tuo valinta on rohkaissut kysymään muidenkin asioiden kohdalla kirkossa, onko tämä muuttumatonta ydintä vai aika- ja kulttuurisidonnaista ja siten mahdollista muuttaa.

4. Nuorten kohtaamisessa on tärkeää yhteistyö koulujen kanssa. Kouluissa kohdataan kaikki nuoret. Yhteistyö koulujen kanssa on nykyisin haasteellista. On kunnioitettava heidän kasvatusperiaatteitaan. Toinen tapa tavoittaa nuoria on olla siellä, missä nuoret ovat sekä tehdä yhteistyötä urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa.

5. Tällaisessa seurakunnassa täytyy tunnistaa alueiden erilaisuus. Täytyy tukea jokaisen alueen omaleimaista ja -ehtoista toimintaa sekä uusilla alueilla kohdentaa toiminta siellä asuvien tarpeisiin. Harvaan asutulla alueella ei voi pitää samoja kriteereitä osallistujamäärille kuin tiiviimmin asutulla taaja-alueella. Samoin on seurattava sitä, miten alueet kehittyvät ja muuttuvat eikä tehdä päätöksiä mielikuvien varassa.

6. Kirkko tulee olla mukana alueen rakentamisessa jo suunnitteluvaiheessa. Kirkon tulee huolehtia siitä, että alueella on seurakunnan kokoontumistila ja että toiminta aloitetaan silloin, kuin ihmiset muuttavat alueelle. Kun ihmiset muuttavat, he ovat avoimia tutustumaan uuteen alueeseen ja luovat käsityksen siitä, mikä tällä alueella kuuluu elämään. Jos kirkko on aktiivisesti läsnä heti alusta asti, se kuuluu sen alueen ihmisten elämään. Etukäteen on otettava selvää, keitä alueelle muuttaa ja mitä he ehkä tarvitsevat, miten kirkko voi tukea heitä.

Mänttä-Vilppulan seurakunnan vs. kirkkoherra Saila Munukka

56, Mänttä- Vilppulan vs. kirkkoherra

Motto: Vierivä kivi ei sammaloidu
Saila Munukka.

1. Avoimuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

2. Kirkon tehtävä on tuoda ihmisen arkeen pyhän tuulahdus. Kirkkoherrana tehtäväni olisi mahdollistaa seurakunnan jäsenten ja työntekijöiden pysähtyminen Pyhän äärelle arkena ja tietenkin myös elämän käännekohdissa, surussa ja ilossa. Kirkon tulee pitää esillä pyhää evankeliumia, pelastusanomaa josta kaikki saamme olla osallisia.

3. Kovin on laaja kysymys mutta ehkä asettaisin itseni liberaalimmalle puolelle. Jos siis mietitään asiaa virkakysymyksen kautta, niin hyväksyn naispappeuden. Ja jos taas viitataan erilaisten parien mahdollisuuteen saada kirkollinen siunaus ja vihkiminen niin olen valmis hyväksymään sen jos kirkolliskokous näin päättää. Toisaalta olen kovinkin konservatiivinen jos mietimme isänmaata, kotia ja uskontoa. Eli jossain siellä janalla olen.

4. Mielenkiintoista olisi tietää miksi kokoava toiminta ei tavoita? Kun asuin Messukylän seurakunnan alueella omat nuoreni harrastivat niin paljon kaikkea muuta että aika ei yksinkertaisesti riittänyt seurakuntatoimintaan. Jos taas kun kyse on nuorista joiden elämä ei ole vielä löytänyt suuntaa on hyvä jalkautua sinne missä nuoretkin ovat. Etsivänuorisotyö on silloin kaiken A ja O. Panostusta nuorten kohtaamiseen siellä missä he ovat. Tilojen tarjoaminen matalalla kynnyksellä ja aikuisen avointa kohtaamista.

5. Olen asunut Messukylässä 30 vuotta ja olen ollut pastorina Teiskossa, Kaukajärvellä, Aitolahdella ja Linnainmaalla. Eli Messukylän seurakunta on melkoisen tuttua aluetta. Alueiden monimuotoisuus on todella hyvinkin erilaista eri puolilla seurakuntaa. Myös se mitä seurakuntalaiset odottavat kirkolta eroaa paljon erialueilla. Alueiden analysoiminen ja seurakuntalaisten tahdon kysyminen tulisi ilman muuta olla pohja kaikelle toiminnalle. Tulisi antaa arvo jokaiselle alueelle mutta ymmärtää kuitenkin että tiukkarajaista profilointia ei tule tehdä. Esimerkiksi Linnainmaan alueella asuu paljon talvi-Teiskolaisia, jolloin heidätkin tulee huomioida kun tehdään alueellisia suunnitelmia. Ja toisaalta Messukylässä asuu paljon nuoria perheitä joilla on selkeä kaupunkilainen identiteetti. Alueella asuu myös paljon opiskelijoita jotka ovat tulleet muualta Tampereelle. Johtamiselta vaaditaan analyyttisuuta ja avarakatseisuutta. Yhteistyötä alueiden eri toimijoiden kanssa mutta myös eri työntekijöiden kanssa. Johtajalta vaaditaan ymmärrystä siihen että koskaan ei voi täysin tyydyttää kaikkien toivomuksia ja kuitenkin pyritään kuuntelemaan kaikkia toiveita ja ainakin jollain aikataululla niihin vastaamaan.

6. Uudisrakennusalue painottuu nuorempiin ja lapsiperheisiin. Rakennetaan omakotitalo, lasten syntymät ja elämän kiire alkaa viedä voimia. Kirkolla olisi hyvä olla jonkinlainen muuntautumiskykyinen kokoontumistila jossa pystyttäisiin kohtaamaan nuoria perheitä ja pitää juhlia ja koulutuksia. Parisuhdetyö, perhetyö, lapsityö ovat sellaisia joihin pitäisi näillä alueilla kiinnittää huomiota. Lapsiparkki, lastenhoito muutamaksi tunniksi, jotain sellaista mihin ei tarvitse sitoutua mutta josta löytyy apua silloin kun omat voimat eivät riitä. Matalan kynnyksen kohtaamista, jossa kohtaaminen on lähimmäisen rakkautta ja lämpöä. Lämmin olohuone johon jokaisen on hyvä tulla sellaisena kun on.

Kirkkohallituksen rippikoulutyön ja seurakuntakasvatuksen asiantuntija Jari Pulkkinen

38, Kirkon kasvatus- ja perheasiain yksikön asiantuntija. Kehitän rippikoulutyötä valtakunnallisesti yhdessä seurakuntien kanssa. Lisäksi kaste ja kummiushankeen puolesta erityisesti kummiuteen liittyvät kysymykset ovat minun vastuualueellani.

Motto: Kokeilemisen kautta.
Jari Pulkkinen.

1. Luottamus
Luottamus Jumalaan ja toisiin ihmisiin on monin tavoin kaiken perusta. Luottamus Jumalan tuo minulla turvallisuuden tunteen siitä, että elämäni on minua suuremmissa käsissä. Luottamus toisiin ihmisiin on elinehto paremman maailman ja tulevaisuuden rakentamiselle. 

Rakkaus
Tässä ajattelen ennen kaikkea perhettä ja läheisiä. Perhe ja läheiset ovat minulle tärkeä voimavara elämässä. Rakkaudella ajattelen myös rakkautta luomakuntaa kohtaan. Meidän tehtävä pitää huolta paitsi toinen toisistamme myös koko tästä kauniista maailmasta, jonka Jumala on meille luonut

Rohkeus
Pidän tärkeänä sitä, että rohkeasti, uteliaasti ja luottavaisesti uskallan katsoa tulevaisuuteen. Ilman rohkeutta ei synny uusia innovaatioita. Rohkeus on monella tapaa silmien avaamista ja asioiden uudenlaista tarkastelua. Rohkeutta on asettua apua tarvitsevien puolelle. Rohkeutta on osata myöntää tarvitsevansa apua.

2. Kirkon tärkein tehtävä on ylläpitää toivoa ja kertoa rakastavasta Jumalasta kaikille ja kaikkialla.

3. Jos pitäisi itseni tällaiselle janalle sijoittaa, niin sijoittuisin janan keskikohdan ja arvoliberaalin päädyn puoleen väliin.Kirkkoherrana toteuttaisin tehtävää monin eri tavoin. Kannustaisin työyhteisöä ja vapaaehtoisia kokeilemaan uutta ja pitämään kiinni hyviksi ja tärkeiksi havaituista asioista. Kirkkoherran tehtävässä myös eri verkostoissa toimiminen on merkittävä osa työtä. Ajattelen, että sanoma toivosta ja rakastavasta Jumalasta kulkee mukana eri kohtaamisissa yksittäistä toimituskeskustelusta aina laajoihin verkostotapaamisiin.

4. Kirkon kasvatus on aina ollut vahva osa työtäni. Yksi näkökulma on selvittää, mitä ovat ne yhteisöt ja fyysiset kokoontumistilat, joissa nuoret ovat ja mennä niihin yhteisöihin ja paikkoihin mukaan. Uskon, että tämän suuntaisi askeleita on jo otettukin. Kysymys on pitkälle siitä, kuinka seurakunnassa mielletään yhteisö? Onko yhteisö jokin sellainen johon seurakunta kutsuu ihmisiä vai onko ajatus yhteisöstä jotain sellaista, että seurakunta on osa niitä luonnollisia yhteisöjä, joissa ihmiset muutenkin ovat? Näitä kahta ei tarvitse asettaa vastakkain, vaan molempia tarvitaan. Ajattelen, että kokoavan toiminnan ohella seurakunnan tulisi vahvasti olla mukana niissä yhteisöissä, joissa ihmiset jo ovat. Tämä pätee niin nuoriin kuin aikuisiinkin.

Lisäksi koulu- ja viranomaisyhteistyö on tärkeää, jota Messukylässä ansiokkaasti tehdäänkin. Koulu- ja viranomaisyhteistyön kautta tavoitetaan nuoria, jotka saattavat helposti jäädä eri yhteisöjen ulkopuolelle.

5. Alueellinen monimuotoisuus edellyttää johtamiselta avoimuutta, hyvää vuorovaikutusta ja onnistunutta delegointia. Edellä mainittuja piirteitä tosin vaaditaan johtamiselta kaikissa tilanteissa. Messukylän kokoisessa seurakunnassa kirkkoherra ei voi eikä tarvitsekaan olla kaikkien asioiden asiantuntija. On tärkeää luottaa työyhteisön ja vapaaehtoisten osaamiseen ja näkemysiin. Alueella asuvat ihmiset tietävät itse parhaiten, millaisia tarpeita ja odotuksia heillä on kirkkoa kohtaan. Kirkkoherrana on kuunneltava ja kannustettava koko työyhteisöä kuulemaan ihmisten toiveita ja odotuksia.

Kirkkoherran tehtävän on osata delegoida vastuuta niille henkilöille, jotka alueen parhaiten tuntevat. Se mikä toimii Teiskossa ei välttämättä enää toimi Linnainmaan alueella. On tärkeää saada tietoa alueen asukkaista ja osata tehdä valintoja sen mukaan.

6. Yksi merkittävä asia on olla mukana alueen palvelurakenteen suunnittelussa. Keitä oletusarvollisesti alueelle muuttaa? Millaista rakentamista kaavaratkaisut ohjaavat? Tarvitseeko seurakunta alueelle oman/omia tiloja vai onko mahdollista olla mukana eri tilaratkaisuissa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

On ensiarvoisen tärkeää olla mukana miettimässä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa millaisia asioita alueelle muuttavat tarvitsevat. Tämän jälkeen on helpompi miettiä esim. seurakuntien tarjoamia palveluja ja sitä, millaisia työvoimaresursseja tarvitaan.



Messukylän vanhan kirkon koristeellinen puukrusifiksi.
Messukylän vanhan kirkon risti. Kuva: Jussi Laitinen.

Messukylän kirkkoherranvaalin aikataulu
  • Kolmen haastateltavan hakijan eli Juha Itkosen, Ari Rantavaaran ja Ulla Ruusukallion keskustelutilaisuus on 14. tammikuuta kello 18 Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, Korpikodinkatu 2. 
  • Tilaisuutta on mahdollista seurata suorana myös verkossa Tampereen seurakuntien Youtube-kanavalla youtube.com/user/tampereenseurakunnat, jonne tulee myös keskustelun tallenne.
  • Kirkkoherran valitsee Messukylän seurakunnan seurakuntaneuvosto 18. helmikuuta.


Palaa otsikoihin