AitOa kunnostetaan arvot edellä
Ammattilaisen tekemä työ, laadukkaat materiaalit ja kalusteet sekä yhtenäinen linja ovat johtotähtiä, kun Aito Toimintakeskuksen ja siihen kuuluvan Pättinniemen alueen rakennukset uudistuvat.
– Risti tuossa muistuttaa, millä asialla ollaan, projektikoordinaattori Juha Anttila viittaa rantaa kohti.
Risti näkyy järvelle sekä Pättinniemessä sijaitsevan Björknäsin huvilan että Aito-keskuksen päärakennuksen rantakallioilla. Myös Björknäsin rakennus alkoi näkyä koko komeudessaan, kun rantaa alettiin kesäkuussa raivata vuosikymmenien pusikoitumisen ja istutusten jäljiltä.
– Tarkoitus on palauttaa näkymät samanlaisiksi kuin ne olivat huvila-aikaan, Anttila kuvailee.
Pihan muutosta ohjaavat Museoviraston laatimat ohjeet valtakunnallisesti merkittäville rakennetuille kulttuuriympäristöille. Koulutus- ja majoitusrakennus Hyttylä on kunnostettu viime kesänä, ja huvimaja otettu uudelleen käyttöön.
Pihaan on tehty pergola ja esiintymislava. Reuna-alueelle on jätetty tilaa perhosille ja mehiläisille.
Keittiön puoleisten huoltoportaiden kohdalla on jyrkänne, jonka kohdalle on tulossa turvallisuuden takia este, kun pensaat poistuvat rinteestä.
Syksyllä tehtävässä kunnostuksessa pääovi vaihtuu verannan puolelle. Silloin veranta saa lisää ikkunoita ja ovia.
Sisältä huvilan pinnat on kunnostettu kauttaaltaan. Lattiassa, ikkunoissa ja ovissa on uutta maalia. Kalusteet ja valaisimet on kunnostettu tai uusittu, sähkötekniikka ja palovaroitinjärjestelmä uudistettu, ja esitystekniikka tuotu taloon.
Keittiön puolella tarjoilutiskit ja keittiökalusteet kiiltävät ja kylmälaitteet hurraavat. Ilmalämpöpumppu varmistaa, ettei lämpötila laske liikaa talvella, jolloin rakennus on kylmillään. Huonekaluiksi on valittu kylmää kestäviä.
Lintu-, raita- ja kukkatapetteja
Osassa vanhoista uuneista on jo käyttölupa, ja pari uunia korjataan vielä. Tyylikkäiden tapettien pohjat on tehty tarkan kohdistuksen vaatimalla tavalla. Lokki on tehnyt pesänsä keittiön puoleiseen päähän, joten lokkitapettikin sointuu teemaan.
Töitä aloitettiin 5. maaliskuuta, jolloin talossa sisällä oli juuri ollut 25 astetta pakkasta. Valmista oli oltava 7. kesäkuuta, joten toteutuksessa piti melkoista haipakkaa. Kesäleiriläiset ovat jo tuoneet säpinää käydessään syömässä ja oppitunneilla.
– Tänä kesänä käyttäjiä ovat rippikoulut ja lastenleirit. Tiloja vuokrataan myös ulkopuoliseille asiakkaille. Toimintaa on keväisin, kesäisin ja syksyisin. Kesällä suurin osa varaajista ovat joko rippikouluja tai lastenleirejä. Ensimmäiset häätkin on jo varattu vuodelle 2022, Aiton palvelupäällikkö Soila Muurikainen kertoo.
Kalustusta voidaan siirrellä juhlakäyttöön.
1900-luvun alussa rakennetun ja 1960-luvulta lähtien seurakuntien omistuksessa olevan Björknäsin remonttiin on varattu 250 000 euroa.
Anttilan mukaan Pättinniemen leirikeskuksen peruskorjaukseen budjetoitu raha alittunee, kun huomioon otetaan syksyllä tehtävät kunnostukset.
Ulkoalueet on raivattu myös Aitolahden pappilan ympäriltä. Pihalla komeilevat pergola, tekonurmi, laavu ja varasto. Eteiseen astujaa tervehtivät makuulaavut. Nukkua voi vankoissa kolmikerrossängyissä, mutta vuoderahit tuovat majoittujille lisäpaikkoja.
Myös täällä huomiota kiinnittävät kaakeliuunit ja kauniit tapetit.
Testamenttilahjoituksena seurakunnille päätynyt Nikkilä oli puolestaan ehtinyt melko huonoon kuntoon, mutta kellaritilat, vesiputket ja viemäröinti on nyt kunnostettu ja maalaaminen meneillään. Keittiö on saanut uudet kalusteet, ja rännit menevät uusiksi syksyllä.
– Rakenteellisesti talon on hyvässä kunnossa, se on ollut seurakunnalla hyvässä huolenpidossa, Anttila kertoo.
Kestävää kunnostusta
Aito-keskuksen, eli entisen Diabeteskeskuksen, kiinteistön omistaja on rakentanut viidessä ja seurakuntakin tehnyt kunnostuksia jo kolmessa vaiheessa. Nyt valittu yhtenäinen linja näkyy laadukkaiden tapettien valinnan lisäksi esimerkiksi suomalaista tervakansan perinnettä kunnioittavissa saunamateriaaleissa.
Nikkilän kunnostuksen päälinjat suunnitteli sisustussuunnittelija Karoliina Kivelä ja Pättinniemen leirikeskuksen sekä Aitolahden vanhan pappilan arkkitehti Anna-Maija Kaihari. Töitä jatkoivat sekä seurakuntien oma väki että urakoitsijat. Anttila huomauttaa, että vanhoissa kohteissa muutoksia ei aina voi tehdä pintaa syvemmälle.
– Jos tehdään nopeita ratkaisuja, ne eivät ole kestäviä.
– Kirkolla ja Tampereen seurakunnilla on sillä tavalla arvot kohdallaan, että ei heti ruveta repimään vanhaa. Kun vanhat ikkunat käsitellään, ne kestävät seuraavatkin sata vuotta. Kyllä tätä ylpeänä esittelee.
Anttilan mielestä tärkeitä ovat sekä näkemys että ammattilaiset sitä toteuttamassa.
– Haluan korostaa, että pyrimme käyttämään paikallisia aina siinä, mitä hankintaohjeiden ja lain puitteissa pystytään tekemään.
– Tänä päivänä, kun kilpaillaan kaikesta, myös urakoiden tarjoajista, tilaajankin pitää olla mielenkiintoinen, hän huomauttaa.
Anttila kehuu Aitolahden vanhan pappilan maalaus- ja tapetointityön tehneiden maalariharjoittelijoiden lopputulosta ammattilaisten tekemäksi. Nämä ovat työskennelleet maalarimestarin ohjauksessa. Tärkeitä huomioitavia asioita ovat myös työturvallisuus ja ympäristönäkökulmat.
– Menemme turvallisuus edellä.
Anttilan mukaan yhtenäinen linjakin luo turvallisuutta. Linja näkyy myös leirikokonaisuudessa tehtävissä energiauudistuksissa, jotka osaltaan liittyvät siihen, että seurakuntayhtymä on päättänyt luopua öljystä vuoteen 2025 mennessä. Öljyä käytetään Aitossa varavoimana.
Pättinniemen uusien mökkien sisustuksessa on käytetty historiallista kuvaa Björknäsin huvilasta. Mökeissä majoittuvat kesällä leiriläiset, mutta niitä vuokrataan myös muille, kuten kokous- ja majoitustilojakin.
Mökkien viereen on tehty asiakkaille frisbee-rata ja kyläläisten käyttöön uimaranta. Pättinniemeen nousee tänä vuonna myös kota, jonka kohdalle maankaivuut on jo tehty. Iso sininen teltta kesti Vieno-myrskyn ja on pystyssä toista kesää.
Aito-keskuksen päärakennuksen luona rippikoululaiset nauttivat vauhdikkaasta jalkapallosta. Vieressä sijaitseva Virkkula-huvila on kunnostettu viime vuonna.
– Parin yön tarpeisiin sitä voi vuokrata myös Airbnb-palvelun kautta, Muurikainen mainitsee.
Suositulla rantasaunalla voi kokea luonnon voiman.
– Se mikä minua ilahduttaa eniten – sen lisäksi että saan olla seurakunnilla töissä – on, että kun leirit alkavat, tämä on nuorille WAU-elämys, Anttila hymyilee.
Oletko tavannut Doriksen?
En ole kohdannut häntä henkilökohtaisesti, mutta olen kerran nähnyt mustan hameenhelman heilahtavan. Näin kertoo Aito-keskuksessa ja Rajalassa ravitsemustyöntekijänä työskentelevä Tiina Santavuori.
– Useat muut ovat kuulleet naisen kenkien kopinaa, ja ovia on avattu ja suljettu. Muutaman kerran joku muukin on nähnyt hameenhelman, ja se on ollut pitkä helma.
Santavuori on työskennellyt keskuksessa miltei neljäkymmentä vuotta, mutta seurakunnilla vasta kolme vuotta eli siitä lähtien, kun Diabetesliitto möi paikan seurakuntayhtymälle.
Doriksesta on muutamia havaintoja Aito-keskuksen uudemmalta puolelta, mutta pääsääntöisesti vuonna 1906 rakennetusta Virkkulasta, joka huvila-aikana oli nimeltään Villa Rasmussen.
– Perimätieto kertoo, että Doris olisi syntynyt Venäjällä 1900-luvun alussa. Hän on ollut kesävieraana huvilalla ja Hatanpään kartanolla, ja viihtynyt juhlissa. Hän on ollut taiteellinen, osannut laulaa ja maalata.
Sitä, miksi jo 30-vuotiaana kuolleen naisen henki oli päätynyt jäämään, ei tiedetä. Ehkä hän ihastui paikkaan niin kovin? Hänen kun tiedetään kuljeskelleen mielellään rannalla, jonka tuntumassa on ollut iso puutarha.
Santavuori vakuuttaa, että haamu on ollut koko ajan hyväntahtoinen.
– Sen ajan, kun olin hänen kanssaan samassa tilassa, vaikutti siltä, että hän oli vähän hämillään. Ehkä hän siksi tuli käymään päärakennuksessakin, että ihmetteli, mitä siellä oikein tapahtuu.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Björknäs
- Rakennettu 1900-luvun alussa
- Uusrenessanssiin pohjautuvaa nikkarityyliä
- Oli pitkään Klingendahlin suvun kesäpaikkana
- Seurakunnille vuonna 1969
Aitolahden vanha pappila
- Rakennettu 1905 osittain vanhaa paikalla ollutta taloa laajentamalla
- Perimätiedon mukaan sen piirsi Inez Schreck
- Toimi Aitolahden pappilana 1960-luvun loppuun
Aitolahden kulttuuriympäristökohteet
Tampereen Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuri