Kirkon rooli auttajana korostuu
Kaupungeissa asuvien suomalaisten suurimmat odotukset kirkkoa kohtaan liittyvät auttamiseen. Helmi–maaliskuussa 2021 tehdyssä tunnettuuskyselyssä kävi ilmi, että seurakuntien toivottiin pitävän huolta vanhuksista, huolehtivan vähäosaisista ja tukevan ihmisiä elämän kriiseissä.
Vastaajien oma suhde kirkkoon ei vaikuttanut asiaan juurikaan, vaan kirkkoon kuuluvilla ja kirkkoon kuulumattomilla korostuivat samat asiat.
– Kysely kertoo, että suomalaiset odottavat seurakunnilta konkreettista työtä kristillisen lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Havainto haastaa seurakuntia pohtimaan paitsi resurssien suuntaamista, myös entistä selkeämmin viestimään lähimmäisenrakkauden merkityksestä osana kirkon uskoa ja perustehtävää, pohtii Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.
Tulokset kertovat myös, että seurakuntia pidetään luotettavina, mutta samalla rutiininomaisina toimijoina.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan seurakuntien tekemien tiettyjen asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista. Suurimmat erot odotusten ja onnistumista koskevien mielikuvien välillä olivat vanhuksista huolta pitämisessä, vähäosaisista huolehtimisessa sekä elämän kriiseissä tukemisessa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa mielikuvat onnistumisesta eivät nekään vastanneet odotuksia.
Parhaiten odotukset ja mielikuvat onnistumisesta vastasivat toisiaan monipuolisten jumalanpalvelusten järjestämisessä sekä kristillisen perinteen siirtämisessä seuraaville sukupolville. Myös odotukset ja onnistuminen maahanmuuttajien tukemisessa vastasivat toisiaan keskimääräistä paremmin.
Hautausmailla ja medialla tärkeä rooli
Valtaosalla vastaajista kokemukset viime kohtaamisesta seurakuntien kanssa olivat myönteisiä. Vain keskimäärin alle joka kymmenes vastaaja piti kokemustaan kielteisenä.
Kun vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kuluneen vuoden aikana seurakuntia kohdanneet, kärkeen nousivat uutismedia, hautausmaat ja kirkolliset toimitukset.
Yli puolet sanoi kohdanneensa seurakunnan uutismediassa, joita ovat muun muassa seurakuntalehti, muut lehdet, televisio ja mainokset. Lähes vastaava määrä ilmoitti kohtauspaikaksi hautausmaan. Noin joka neljäs kaupunkilainen oli osallistunut johonkin kirkolliseen toimitukseen.
Tampereen seurakuntien viestintäjohtajan Sami Kallioisen mukaan on tärkeää, että kirkko ja seurakunnat ovat monipuolisesti läsnä sekä fyysisessä että virtuaalisessa kaupungissa.
– Kirkon toimintaan osallistuu vuosittain noin kolmannes seurakuntalaisista, mutta kun mukaan otetaan muut kohtaamisen tavat, kuten sosiaalinen media ja käynnit hautausmailla, niin seurakuntalaisista noin 90 prosenttia kohdataan vuosittain.
Vaakakupissa arvot ja jäsenyys
Kyselyssä oli osio Tampereen seurakuntien omille kysymyksille.
Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että on tärkeää tai jossain määrin tärkeää, että Tampereen seurakunnat osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuo esiin sille tärkeitä arvoja. Niitä ovat muun muassa ekologisuus, ihmisarvo, ihmisoikeudet ja maailmanlaajuinen yhdenvertaisuus.
Parhaiten kirkon edustamat arvot vastaavat keski-ikäisten, yli 55-vuotiaiden vastaajien omia arvoja. Reilu puolet keski-ikäisistä miehistä ja naisista samaistuu kirkon arvoihin, kun taas nuoremmissa ikäluokissa kirkon arvot vastaavat huonosti vastaajien omia arvoja.
Kyselyn mukaan 28 prosenttia tamperelaisista haluaa ehdottomasti olla kirkon jäsen koko elämänsä. Toistaiseksi kirkon jäsenyyttä kannattaa 35 prosenttia vastaajista. Vastaajista 29 prosenttia on joskus ajatellut kirkosta eroamista.
Tutkija Kimmo Ketolan mukaan arvokysymys heijastuu vahvasti mielipiteeseen kirkon jäsenyydestä.
– Ne, ketkä eniten samaistuvat kirkon arvoihin, haluavat myös olla kirkon jäseniä koko elämänsä ajan. Epävarmimpia kirkon arvoista ja jäsenyydestä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Arvoristiriita on oleellinen kysymys kirkon tulevaisuuden kannalta, pohtii Ketola.
Seurakuntien tunnettuuskyselyn toimeksiantajina olivat seurakuntayhtymät tai seurakunnat 12 paikkakunnalla sekä Kirkon viestintä. Tutkimuksen toteutti Norstat Finland Oy. Yhteistyökumppaneina toimivat Kirkon tutkimuskeskus ja NayaDaya Oy.
Verkkokyselyyn vastasi 6 796 kaupunkilaista Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella, Seinäjoella, Rovaniemellä sekä Turussa ja Kaarinassa.
(Vastaajan kommentti) Kuva: Freepik
Silta tutuin keski-ikäisille lukijoille
Noin 40 prosenttia kaikista vastaajista tuntee Silta-lehden ja on lukenut sitä. Lehden tunnettuus ja lukeminen kasvavat merkittävästi keski-ikäisten, yli 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Tulokset käyvät ilmi seurakuntien tuoreesta tunnettuustutkimuksesta.
Nuorimmista, 18–24-vuotiaista vastaajista vain joka kymmenes tunsi lehden ja oli lukenut sitä. Noin kolmasosa 25–34-vuotiaista vastaajista tunsi Sillan ja oli lukenut sitä.
Sillan verkkolehti oli sentään tutumpi nuorille, sillä kolmasosa 18–24-vuotiaista vastaajista luki verkkolehden juttuja viikoittain tai kuukausittain.
– Vastauksista paljastuu sama asetelma kaikilla tutkimuspaikkakunnilla, eli mitä nuoremmat ikäryhmät, sen huonommin seurakuntalehti tunnetaan, ja sitä luetaan. Enemmistö nuorista ei ylipäätään lue painettuja lehtiä, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola.
Kiinnostavimpia juttuaiheita Sillassa vastaajien mielestä ovat paikalliset aiheet ja ilmiöt, hyvinvointi ja terveys, yhteiskunnalliset aiheet sekä ihmissuhteet.
Teksti: Kirsi Airikka