Millaisen suosion on saanut yli 65-vuotiaiden etätoiminta?
Kuusi sosionomiopiskelijaa Tampereen ammattikorkeakoulusta on tarjonnut kesäkuusta alkaen etätoimintaa 65+-vuotiaille maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 12. Miten idea syntyi, opiskelijatiimin vetäjä Sonja Laukkanen?
– Mummon kammari oli ollut yhteydessä TAMKiin ja pyysi opiskelijoita mukaan etätoiminnan kehittämiseen. Ryhmämme innostui ajatuksesta.
– Erityisesti meissä heräsi ajatus, että etätoiminta ei olisi pelkästään koronan vuoksi tärkeää, vaan sen avulla pystyttäisiin myös tavoittamaan niitä iäkkäitä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa esimerkiksi siksi, etteivät liikuntarajoitteen tai hankalan asuinpaikan vuoksi pääse kulkemaan heille suunnattuihin toimintoihin paikan päälle.
– Etätoiminta mahdollistaisi kaikille osallistumisen ja sen kautta olisi mahdollisuus synnyttää aitoa osallisuutta ja toisten kohtaamista. Tarkoituksena oli luoda mielekästä, matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaa, johon osallistujien olisi helppoa tulla mukaan.
– Eräs tavoitteista oli mahdollistaa ja rohkaista iäkkäitä kehittämään digitaitojaan, sillä ne kuuluvat vahvasti nykypäivään, ja niitä tarvitaan koko ajan enemmän.
Lähtikö väki innolla mukaan?
– Osallistujia lähdettiin tavoittelemaan Mummon kammarin Internet-sivujen, Facebookin ja Instagramin kautta. Lisäksi etätoimintaa mainostettiin tuttavien, Tampereen puskaradion Facebook-sivujen ja jaettujen mainosten kautta.– Osallistujien saaminen toimintaan oli juuri niin haastavaa kuin olimme odottaneetkin. Digitaidot tuntuvat olevan osalle pelottavia, ja uusi toimintamuoto mietitytti.
– Korostimme mainoksissamme, että emme odota osallistujilta digiosaamista, vaan järjestämme sitä varten harjoittelukerran paikan päällä Mummon Kammarilla. Ainoa edellytys oli, että osallistujilla olisi älypuhelin, tietokone tai tabletti. Osallistujia ilmoittautui mukaan kuusi, joista viisi osallistui digiopetuspäivään.
Millaiset tietotekniset valmiudet osallistujilla oli?
– Osa osallistujista tutustui ensimmäistä kertaa digiopetuspäivässä Teams-alustaan, osalle se oli entuudestaan tuttu. Osa oli soittanut perheensä kanssa esimerkiksi video- tai Skype-puheluita.
– Digiopetuspäivässä tutustuttiin Teamsin käyttöön ja jaettiin siihen myös kirjalliset ja kuvalliset ohjeet. Lisäksi käytiin läpi osallistujia kiinnostavia digiasioita, esimerkiksi asennettiin yhdelle osallistujalle nettiradiosovellus ja opeteltiin käyttämään Bluetooth-kuulokkeita. Yhden kanssa tutustuttiin kirjaston Ellibs-palveluun ja siellä oleviin ilmaisiin äänikirjoihin.
– Tapaamiskertamme ovat aina erilaisia. Mukana on ollut esimerkiksi liikuntaa tuolijumpan kautta. Olemme muistelleet osallistujien lapsuutta, nuoruutta, jouluja, työuraa ynnä muuta. Meillä on ollut tietovisaa ja päiväkahvit, joiden aikana juteltiin ja tutustuttiin lisää toisiin. Kirjapiirillä on luettu Aira Samulinin elämänkertaa ääneen ja keskusteltu siitä nousseista ajatuksista.
– Osallistujilla on mahdollisuus myös toivoa haluamaansa toimintaa. Eräs osallistuja oli kuullut kasvientunnistussovelluksesta nimeltä PlantNet, ja osallistujien toiveesta yhdellä kerralla opeteltiin käyttämään kyseistä sovellusta.
Mitä kokemuksia on kertynyt?
– Osallistujat ovat kertoneet palautteessa, että mukaan heidät on saanut lähtemään muiden tapaaminen ja vuorovaikutus sekä uusien taitojen oppimisen halu. Vaikka ryhmä on pieni, ovat osallistujat osoittautuneet aktiivisiksi osallistumaan, ja heidän kanssaan on ollut suuri ilo työskennellä. Ohjaaminen on ollut suuri ilo, ja ryhmän dynamiikan kehittymistä on ollut ilo seurata.
– Ryhmäläiset ovat ryhmäytyneet hyvin ja käyvät keskustelua toistensa kanssa ilman ohjaajan osallistumista. Meidän näkemyksemme mukaan ryhmässä vallitsee ystävällinen henki ja jokaista halutaan kuulla ja kuullaan. Myös ystävyyssuhteita on vaikuttanut syntyvän. Osallistujat ovat samankaltaisissa elämäntilanteissa, ja uskomme heidän saaneen toisistaan peilauspohjaa ja vertaistukea.
– Osallistujat ovat kokeneet muistelun kaikkein mieluisammaksi, vaikka monipuolisuus on ollut heistä myös mukavaa. Digitaitojensa osallistujat ovat kokeneet kehittyneen, ja he ovat kokeneet saaneensa sisältöä arkeensa.
Etätoimintaa yli 65-vuotiaille ovat järjestäneet Sonja Laukkasen lisäksi Anne Alanko, Nina Lehtimäki, Hanna Ilomäki, Riikka Hellgren ja Petra Lehtinen.
Millaisia kommentteja osallistujilta tuli?
Mummon Kammarin vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja Soile Kukkonen:
– Palautteet olivat myönteisiä: ”Tästä on tullu mulle uusi yhteisö. Tunne, että kuulun johonkin.”, ”Tietokone on tuonut apua yksinäisyyteen”, ”On asia, mitä odottaa.”, ”Uuden oppiminen on tuonut sisältöä elämään ja elämän näköalattomuus on hävinnyt.”, ”Olen oppinut tuntemaan paremmin Tamperetta tässä ryhmässä, kun en ole asunut montaa vuotta täällä.”
Onko jatkoa luvassa?
– Toiminta jatkuu vielä ainakin syyskuun ajan. Jatkoa suunnitellaan, kun löytyy kiinnostunut vapaaehtoinen tai mielellään kaksi. Mummon Kammari ja Myötätuuli järjestävät digineuvontaa Mummon Kammarilla joka keskiviikko kello 12.30–14.
Harjun seurakuntaan on valmisteilla hanke, jonka tavoitteena on tukea yhteistyötahojen kanssa alueen ikäihmisten mahdollisuuksia hyödyntää tietoverkkoa ja sosiaalista mediaa.
Teksti: Asta Kettunen