Saunan pyhyys säilyy ajasta toiseen
Saunan leppeissä löylyissä ihminen tulee kokonaisvaltaisesti kosketetuksi. Kun keho rentoutuu, samalla mielikin leppyy. Seuraa autuas pysähtymisen hetki, jossa voi tunnistaa pyhyyttäkin.
Monille suomalaisille sauna on hyvin arkinen asia. Löylyttelypaikan yhteys henkisyyteen tai hengellisyyteen ei juolahda heti mieleen.
Saunan pyhyyttä ja merkitystä suomalaisten sielulle on oivallisesti käsitellyt Saunan Henki -kirjassaan (Kirjapaja 2016) pappi ja saunanystävä Aino-Kaarina Mäkisalo. Teoksessa useat kirjoittajat pohtivat muun muassa saunaan liittyviä käsityksiä ja perinteitä.
Saunasta riittää tarinaa, sehän on erottamaton osa suomalaisuutta. Sauna oli jo ammoin kotipiirin pyhä paikka samalla tavalla kuin kirkko kyläyhteisön.
Vuosisadasta toiseen saunan lämpö ja hämäryys ovat tarjonneet suomalaiselle turvaa ja läheisyyttä. Sauna on oivallinen pakopaikka, kun mieli on stressaantunut tai levoton. Sinne voi luovuttaa vaikeat asiat. Samalla sauna on uudistumisen ja voiman lähde.
Kristinuskossa uskotaan ruumiin ylösnousemukseen. Saunomisen jälkeen
tämä syvä mysteeri on ehkä hieman helpompi ymmärtää. Niin kohottunut saunassa kylpeneen
ihmisen mieli on.
Löylyssä ei voi epäonnistua
Aino-Kaarina Mäkisalo mieltää saunan muutoksen paikaksi. Saunoessa ihminen tavallaan sulaa. Kiivaat ja pahatkin ajatukset leudontuvat. Anteeksiannolle nousee mielessä uutta tilaa, kun kuumuus ajaa hien mukana kielteisyyttä pois.
Saunalla ja kirkolla on eroista huolimatta paljon yhteistäkin. Molemmat tarjoavat sinne tulijalle armollisen kokemuksen.
– Löylytellessä et voi epäonnistua. Saunaan tullaan paljaaltaan, kuten kirkkoon. Roolit ja asemat putoavat pois viimeistään silloin, kun vesi sihahtaa kiukaalle, Mäkisalo miettii.
Harva luterilainen kristitty käy aikuisiällä ripittäytymässä. Sauna sopii hyvin rippituoliksi, jossa voi pysähtyä miettimään tekojaan. Hikoillessa on mahdollista rukoilla anteeksiantoa, ja toivoa, että puhdas keho uudistaa myös mielen.
Nykyajan ihmisen mieltä saattaa painaa vaikkapa ajan liiallinen
viettäminen digitaalisten viestintävälineiden kanssa. Älypuhelimella ei saunaan
ole mitään asiaa. Löylyn kuumuudessa voi keskittyä rauhassa kuuntelemaan omaa
sisintään.
Saunarituaalit luovat turvaa
Kirkko on vahvasti läsnä ihmisen elämän tärkeissä taitekohdissa. Sillä on oma roolinsa syntymässä, avioitumisessa ja kuolemassa. Myös saunominen voi Aino-Kaarina Mäkisalon mukaan sisältää hieman samankaltaisia merkityksiä.
– Saunassa on synnytetty vielä viime vuosikymmeniin asti. Maaseudulla naisväki pesi vainajat saunatiloissa. Perinteisistä morsiussaunoista on taas jalostunut nykyajan iloisia polttarisaunoja.
Kaunis käytäntö on kylvettää viimeisen kerran elämänsä loppua lähestyvä ihminen. Tapaa voidaan noudattaa edelleen muun muassa saattohoitokodeissa.
Saunominen on jo sinällään rituaali. Jokainen voi mielessään pohdiskella, millaiset ovat omat saunatavat. Yllättävän moni noudattaa hyviksi havaittuja malleja vuodesta toiseen. Saunakassikin pakataan aina samalla tavalla. Muuttuvassa maailmassa on hyvä olla jotakin pysyvää.
Kaikki aistit käytössä
Sauna tuo vauhdilla kaupungistuvaan maailmaan myös palasen luontoa. Moni kaupunkisaunojakin käyttää säännöllisesti vihtaa. Juhannussauna puolestaan koristellaan pienin koivuin. Kaipuu maaseudulle elää jossakin mielen kerroksissa.
Ekoteologi Pauliina Kainulainen vakuuttaa Saunan Henki -teoksessa, että saunomisella voi jopa osoittaa vastarintaa hektistä nykymenoa vastaan.
Kainulainen näkee saunan tilana, jossa aika pysähtyy, ja maailman meno hiljenee. Sauna on viimeisiä paikkoja, jossa vielä voi olla suunnittelematta tai organisoimatta asioita. Se palauttaa ruumiin sekä sielun alkuperäiseen tasapainoon.
Saunassa ovat myös kaikki Luojan luomat elementit läsnä hyvin konkreettisesti. Saunomiseen liittyvät tuli, vesi ja ilma. Löylyttelijällä kaikki aistit ovat käytössä hikoilevaa ihoa myöten.
Sauna päivittyy nykyaikaan
Sauna sopeutuu joustavasti ajan muutokseen. Maalaissaunoissa kylvettiin lähinnä oman perheen kesken. Vieraalle oli suuri kunnia saada kutsu saunaan, isäntäväen kaikkein pyhimpään.
Kaupunkien yleiset saunat ovat taas olleet koko yhteisöä varten. Yksityiselämän korostumisen myötä kaupunkiasuntoihin alkoi ilmaantua sähkösaunoja. Samalla yhteys muihin ihmisiin oheni.
Nyt sauna elää uutta kukoistustaan. Viihtyisiä yleisiä saunoja perustetaan moniin kaupunkeihin. Yhteinen saunomiskokemus on mainio lääke lievittämään yksinäisyyttä. Löylyttely muiden kanssa antaa elämään mielekkyyttä ja iloa.
Myös kirkon piirissä on huomattu saunojen yhteisöllinen, ja ehkäpä hengellinenkin merkitys. Erilaiset seurakuntaporukat saunovat säännöllisesti. Tampereella ja Helsingissä on viritelty yhteistyötä yleisten saunojen ja seurakuntien välillä. Onpa saunoja siunattukin kotien tapaan.
Ikivanha sauna säilyy suomalaisten pyhänä paikkana ajasta toiseen. Se ei ole enää kirkon pakanallinen kilpailija vaan paikka, jossa voi löytää yhteyttä itseensä, ja ehkä johonkin itseä suurempaankin. Kun ruumis puhdistuu ja rentoutuu, tapahtuu jotain sielullekin.
Suomalaisen saunan päivää vietetään 11.6.
Yleisradion koko kesän
kestävä Saunapäivä-kampanja huipentuu Saunapäivään 27.7.
Lauteilla huolet unohtuvat
Joukko saunan ystäviä kokoontui nauttimaan Aito-toimintakeskuksen rantasaunan löylyistä ja uimisesta Näsijärvessä toukokuun lopulla.
– Saunominen on hieno suomalainen elämänmuoto, kiteyttää Kari Pirhonen, Kansainvälisen Savusaunaklubin yksi perustajajäsen ja monen muunkin saunayhdistyksen aktiivi.
Pirhosen mukaan toiminta saunayhdistyksissä on ollut mukavaa sosiaalista toimintaa. Mies on kiertänyt saunoja myös ulkomailla, muun muassa Venäjällä, Inkerinmaalla, Vepsässä ja Liettuassa.
– Parasta on avantosauna. Sen jälkeen veri kiertää hyvin, ja saa hyvät yöunet.
Arja Hilliaho kertoo olevansa ahkera saunoja, joka pitää kovista löylyistä. Saunan jälkeen olo on rentoutunut ja mukavan raukea.
– Ja rantasauna on ihan parasta, mitä on. En ole himouimari, mutta tykkään käydä kastautumassa.
Purjeveneilyä harrastavan Hilliahon parhaimpia saunakokemuksia ovat juuri rantasaunat veneilijöiden tukikohdissa.
– Esimerkiksi Tampereen Navigaatioseuran rantasauna Teiskon Kuterissa on kaunis ja tunnelmallinen saunomispaikka.
Leena Silfverhuth oli aiemmin huono saunoja, koska hän sai päänsäryn löylyttelystä. Avun on tuonut urheilujuoma, jota hän nauttii saunoessa.
– Saunomisessa on monta puolta. Porukalla saunominen on sosiaalista, mutta tykkään saunoa myös yksin – ja pitkään. Siinä saa olla ihan rauhassa omien ajatustensa kanssa, kertoo Silfverhuth, joka nauttii myös avantosaunasta.
Maire Lamminmäki pitää saunomisesta etenkin puulämmitteisessä saunassa. Paras sauna on omalla kesämökillä Ähtärissä, mutta löylyt maittavat monta kertaa viikossa myös omakotitalon saunassa.
– Saunominen on rentouttavaa, sillä lauteilla unohtuvat huolet. Nyt uskaltauduin myös uimaan viileään Näsijärveen, koska olen harjoitellut kylmässä vedessä kastautumista Kuohun uimahallin kylmäaltaassa.
Juhani Manniselle sauna on ennen kaikkea rauhoittumisen paikka.
– Moni suomalainen hiljentyy saunassa, arvelee Manninen.
Teksti: Kirsi Airikka
Sauna
- Sauna on vanha omaperäinen sana, joka esiintyy kaikissa lähisukulaiskielissämme, kuten virossa, vatjassa ja liivissä, mutta myös saamessa.
- Saunaa vastaava saamenkielinen sana suowdnje tarkoittaa lumeen kaivettua kuoppaa. Alun perin ”mennä saunaan” on tarkoittanut ”mennä suojaan lämpimään paikkaan”.
- Sauna on yksi harvoista suomen kielen sanoista, joita käytetään muissa kielissä lainasanoina.
(Lähde: Saunan Henki)