D-day kutsuu syömään, laulamaan ja tutustumaan työntekijöihin
Vuosittain syyskuun ensimmäisenä päivänä vietetään D-day:ta. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijät Anna-Leena Mansukoski ja Päivi Kuivalainen kertovat, mistä on kyse.
Mikä D-day oikein on?
– Silloin tuodaan esiin diakonian virkaa ja siihen vihkimystä, vihkimyksen merkitystä kirkolle ja virkaan vihityille.
– Päiväksi on valittu Suomen kirkon ensimmäiseksi diakonissaksi vihityn Matilda Hoffmanin vihkimyspäivän 1.9.1872 mukaisesti syyskuun 1. päivää lähinnä oleva arkipäivä.
– Juhlapäivän kunniaksi kaikkia diakonian virkaan vihittyjä ja kirkon tehtävissä palvelevia kehotetaan käyttämään vihreää virkapaitaa tai diakonissan pukua. Muualla kuin kirkollisissa tehtävissä palvelevat voivat laittaa rintapieleensä diakonissan tai diakonin merkin tai kaulaan diakonian riipuksen.
– Päivän nimessä oleva "D-day" tarkoittaa englanninkielisessä sotilastermistössä tiettyä merkittävää päivää tai tärkeän tapahtuman aloituspäivää. Diakoniatyöntekijöille D tarkoittaa tietysti myös diakoniaa ja diakonian virkaa. Sisar Matilda ja hänen jälkeensä vihityt diakonissat olivat kehittämässä sairaanhoitoa ja diakoniatyötä sekä edistämässä naisten mahdollisuutta kirkon työhön:
”D-day tuntuu olevan tunnelmiltaan Duurisointuinen ja Dialoginen. Se kuulostaa olevan myös Desibeleiltään riittävän voimakas tuomaan diakonian esille paikallisesti ja persoonallisesti”, kertoo Diakonia+ -julkaisu.
Miksi tarvitaan erillinen viran päivä?
– Kirkon sydämessä Kristuksen esimerkin mukaan ovat lähimmäisiämme, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa. D-day on omalta osaltaan tekemässä näkyväksi diakoniatyötä, joka on nostamassa keskusteluun jakamatonta ihmisarvoa ja löytämässä varjoon jäävät avuntarvitsijat.
– Vihkimys diakonian virkaan "palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla" on kantanut menneiden sukupolvien diakoniatyöntekijöitä ja kantaa myös nyt virkaan vihittyjä. Vihkimyspäivä on todella d-day, merkittävä päivä.
– Diakoniatyöntekijöiden Facebook-ryhmän kyselyn kautta avautui kuva päivästä, jossa seurakunnissa lähdetään aktiivisesti ulos ja ihmisten luo.
Mitä seurakunnalla on ohjelmassa 1.9.2022?
– Tänä vuonna on diakonian juhlavuosi, 150 vuotta. Haluamme olla tavattavissa myös muualla kuin kirkolla ja seurakunnan tapahtumissa. Meiltä voi tulla kyselemään diakonian toiminnoista ja tutustumaan työntekijöihin. Näin teemme työtämme tutuksi.
– Jalkaudumme Kalevan Prismaan kello 10–12. Marketissa olemme tavoitettavissa ihmisten arjessa. Siten elämme työmme arkiuskoa todeksi.
– Juhlavuoden maksutonta broilerikeittoa jaetaan Keskustorin Vanhalla kirkolla kello 12–14. Kaikki ovat tervetulleita syömään. Kello 12–16 on Karteroopin kierrätysvaatteiden jako Vanhan kirkon pihalla.
– Toivon säveliä tarjotaan Vanhassa kirkossa kello 14 alkaen. Ohjelmassa on yhteislaulua, hartaushetki ja tarinoita sekä kahvit ja yhdessäoloa. Juontajana toimii Jukka Kuusisto ja musiikista huolehtii Eveliina Ylikoski. Diakoniatyön terveiset tuovat Pirjo Heikkinen ja Helena Vettenranta.
Mitä muuta työlle kuuluu?
– Diakonia tarkoittaa ihmisten tukemista, auttamista ja lähimmäisyyttä. Käytännössä esimerkiksi keskusteluapua ja sielunhoitoa, rukousta, ruoka-apua ja vapaaehtoistyötä, ihmisyyden puolustamista ja epäkohtien esille tuomista.
– Diakonia on jokaisen lähimmäisen rakkautta, ihmisen arkivälittämistä toisesta ihmisestä. Se on luovuttamatonta uskoa ja toivoa sekä rukousta, johon tukeutua. Korona-aika ja sodan varjo näkyvät ihmisten elämässä, tämä näkyy ihmisten jaksamisessa, myös auttajien jaksamisessa.
– Tälle työlle on tänä päivänä paljon tarvetta. Vaikka työtä on paljon, yritämme vastata ihmisten tarpeisiin. Jaksamistamme auttaa usko Jumalaan. Tiedämme, että emme ole yksin tekemässä tätä työtä, johon meidät on kutsuttu.
Millaisia ovat ilon aiheet?
– Ihmisten kohtaamiset, yhteisöruokailut ja keskustelut. Meillä on kiitollisuus ja ilo perustyöstä, siitä, että saamme olla vierellä kulkijoita. Olemme iloisia jokaisesta kohtaamisesta, kun ihminen kokee tulleensa kuulluksi ja autetuksi.
– Iloitsemme siitä, että meillä on rakastavan Jumalan siunaus tehdä tätä työtä. Saamme luottaa Jumalan hyvyyteen ja voimaan.
Teksti: Asta Kettunen
Diakonista tukea Tampereen seurakunnissa