Kaikilla on nähdyksi tulemisen tarve
Tärkeintä on ihmisen aito ja tasavertainen kohtaaminen. Kun ihminen tulee näkyväksi ja kuulluksi, hän saa kokemuksen siitä, että häntä arvostetaan.
Tämä näkemys ohjaa sekä sairaalapastori Elina Kauniston että mielenterveyshoitaja, luovan toiminnan ohjaaja Tiina Kauhaniemen työtä Pitkäniemen psykiatrisessa sairaalassa. Sen ansiosta myös heidän yhteistyönsä on ollut hedelmällistä.
– Olen vaikuttunut siitä tavasta, jolla Tiina kohtaa ihmisiä. Potilas ei ole vain kohde, vaan oman elämänsä sankari. Vaikka kommunikoinnissa potilaan kanssa olisi joskus vaikeuksiakin, Tiina jaksaa aina pohtia sitä, mitä tämä ihminen tarvitsee. Olen oppinut häneltä paljon, kertoo Kaunisto.
Tiina Kauhaniemi kiittää puolestaan Elina Kaunistoa.
– Sinusta välittyvät lämpö ja rakkaus, ja se on tehnyt minuun ison vaikutuksen.
– Tuntuu ihan siltä, että pappi on oikeasti laskeutunut saarnastuolista ihmisten arkeen. Elinaa on helppo lähestyä, ja se toimii nimenomaan täällä. Kun pappia ei tarvitse jännittää, tulee aitoa keskustelua ja vuorovaikutusta, lisää Kauhaniemi.
Sairaalapappi on läsnä
Sairaalapappi vierailee osastoilla säännöllisesti. Korona-aikana niillä on järjestetty myös pieniä hartaushetkiä, kun pandemia esti jumalanpalvelusten järjestämisen päärakennuksen kirkkosalissa.
– Osastoilla syntyy potilaskontakteja, ja se poikii uusia tapaamisia. Tapaan potilaita heidän omasta pyynnöstään, ja joskus joku hoitohenkilökuntaan kuuluvakin saattaa vihjaista keskustelua toivovasta potilaasta, kertoo Kaunisto.
– Moni myös tulee kurkistamaan, onko sairaalapastori huoneessaan. Joskus poikkeaa ihmisiä, jotka ovat aiemmin olleet hoidossa täällä.
Sairaalasielunhoitaja keskustelee tarvittaessa myös hoitohenkilökunnan kanssa, vaikka hän ei olekaan työntekijöiden työnohjaaja.
– Yritän parhaani ja mietin, miten voisin olla helpottamassa heidän arkeaan.
Tiina Kauhaniemen mukaan pastorin läsnäolo elävöittää sairaalan arkea.
– Potilaiden elämään kuuluu paljon toimettomuuttakin, ja siksi on hyvä, että heillä on mahdollisuus keskustella myös papin kanssa sekä osallistua hartauksiin ja jumalanpalveluksiin.
Kauhaniemen mukaan hartaushetkien tunnelma on ollut rauhoittava ja lämmin.
– Psyykkisiin sairauksiin ja muistisairauksiin liittyy paljon turvattomuuden tunnetta, ja siksi toisen ihmisen läsnäolo rauhoittaa. Meillä kaikilla ihmisillä on nähdyksi tulemisen tarve, muistuttaa Kauhaniemi.
Kauniston mukaan monet olemassaolon kysymykset, kuoleman pohtiminen ja hengelliset asiat saattavat nousta pintaan elämän kriisihetkissä. Psyykkisiin sairauksiin saattaa liittyä myös uskonnollisia harhoja.
– On tärkeää, että ihmisellä on mahdollisuus puhua omasta kuolemastaan, jos se mietityttää. Moni kuitenkin suojelee läheisiään, ja siksi on helpompi puhua jonkun muun, esimerkiksi sairaalasielunhoitajan kanssa, miettii Kaunisto.
Myös Kauhaniemi pitää tärkeänä ihmisen oikeutta puhua omasta kuolemastaan ja siihen liittyvistä peloista.
Kehollisuus avuksi toipumisessa
Tiina Kauhaniemi on ohjannut luovaa toimintaa terapeuttisesta näkökulmasta 14 vuoden ajan. Välineinä käytetään muun muassa valokuvia, musiikkia, kuvataidetta, tanssia, käsitöitä ja puutarhanhoitoa.
– Pyrin etsimään ihmisen omia vahvuuksia. Tavoitteena on, että ihmisellä olisi parempi olla ja hän löytäisi voimavaroja itsestään. Kohtaaminen on kokonaisvaltaista, siinä otetaan huomioon keho, tunteet ja mieli.
Kehollisuus kiinnostaa myös Elina Kaunistoa.
– Kehollisuudessa olisi paljonkin opeteltavaa sielunhoidossa. Ihminen on kokonaisuus, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kehollisuus voi auttaa sairastunutta ihmistä löytämään keinoja ilmaista itseään sekä tunteitaan ja helpottamaan vuorovaikutusta myös silloin, kun kommunikointi sanojen kautta on hankalaa.
Sairaalasielunhoitaja ja luovan toiminnan ohjaaja ovat huomanneet, että heitä yhdistää moni asia.
– Haluamme ottaa kaikista hauraimmat ihmiset huomioon, miettii Kauhaniemi.
– Ja kumpikin meistä haluaa pitää toivoa ja elämäniloa yllä, lisää Kaunisto.
Läsnäolon lisäksi tarvitaan hetkessä elämistä ja ymmärrystä potilaan omasta elämänhistoriasta. Sopiva tapa toisen ihmisen kohtaamiseen löytyy usein intuition ja rukouksen avulla.
– Ja kun tilanteeseen sopivat sanatkin löytyvät, tulee rauhallinen olo. Yhtäkkiä hetki on kevyempi kantaa. Silloin koen täyttymystä, ja tilanteessa on jotakin pyhää. Silloin olen myös kiitollinen, että saan tehdä tätä työtä. Koen saavani siitä itse niin paljon, miettii Kauhaniemi.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuvat: Hannu Jukola
Sairaalasielunhoito on tärkeä osa psykososiaalista tukea
Sairaalapapin työn tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltainen tukeminen. Tämä toteutuu vuorovaikutuksessa, kun toinen ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi. Vuosien saatossa koulutus ja työn tekemisen tapa ovat kuitenkin muuttuneet.
– Sairaalapappien saamassa sielunhoidon erityiskoulutuksessa psykoterapeuttisten menetelmien käyttämiseen ja kriisi- ja traumakoulutukseen on vuosien saatossa kiinnitetty erityistä huomiota. Kriisituen antaminen on lisääntynyt työssä, kertoo Tampereen seurakuntien sairaalasielunhoidon johtaja Mika Kallunki.
– Koronapandemian myötä myös monenlaisten etäyhteyksien avulla käytyjen keskustelujen määrä on kasvanut sairaalasielunhoidossa, lisää Kallunki.
Uusia työmuotoja pohditaan Sairaalasielunhoidon verkostopäivillä työpajassa, jonka aiheena ovat chat- ja videokeskustelut sairaalasielunhoidon välineinä.
– Ajankohtaisia puheenaiheita ovat myös yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa kotisairaalatoiminnassa ja psykiatrisessa avohoidossa, kertoo Kallunki.
Verkostopäivät järjestetään 31.8.–2.9. Tampereella. Tapahtumaan on tulossa noin 70 sairaalapappia.
– Sairaalasielunhoito elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Se nähdäänkin yhtenä merkittävänä osana psykososiaalista tukea. On tärkeää pohtia, miten jatkossa monet toimijat ja paikallisseurakuntien työntekijät yhdessä vastaavat kasvavaan kysyntään ja tuen tarpeeseen, miettii Kallunki.
Suomessa on tällä hetkellä 115 sairaalapappia, joista 8 työskentelee Tampereen alueen sairaaloissa.
– Sairaalasielunhoidolle on jatkuvaa tarvetta. Monet ihmiset haluavat pohtia yhdessä sairaalapapin kanssa elämän merkitystä ja tarkoitusta sekä etsiä toivoa.
Kallunki muistuttaa, että sairaalapappiin saa yhteyden vuoden jokaisena päivänä. Arkityön lisäksi papit päivystävät vuorotellen, arkisin kello 16–22 ja viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 8–22.
– Sairaalapastoriin saa yhteyden sairaalaosastojen tai kotisairaalan henkilökunnan kautta tai soittamalla suoraan sairaalapastorille.
Teksti: Kirsi Airikka
Sairaalasielunhoitoa Tampereella 75 vuotta – Avoin juhlaseminaari 31.8. kello 13.30–16 Tays, Finn-Medi 5/ etäkoulutus. Aiheena kärsimyksen lievittäminen. Seminaarin järjestävät Tampereen seurakuntien sairaalasielunhoito ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen neuvottelukunta.
Ohjelma ja ilmoittautuminen: tays.fi/koulutuskalenteri
Sairaalasielunhoitajien yhteystiedot: tampereenseurakunnat.fi/sairaalapapit