1.12.2021 9.40

"Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun"

– Meillä jokaisella on käsitys oikeanlaisesta joulusta – joku maku, haju tai muisto lapsuuden joulusta, jonka kautta syntyy joulun tuntu, kertoo Turun piispa Mari Leppänen, Kauneimmat Joululaulut 2021 -kampanjan suojelija.

Pispa Mari Leppänen.
Turun piispa Mari Leppäsen mielestä joulun keskeinen sanoma on siinä, että Vapahtaja syntyy ihmiseksi ja tulee keskelle meidän arkeamme. Kuva: Hannes Honkanen

Kauneimmat Joululaulut on tuttu asia Leppäselle. Hän kävi laulamassa niitä perheen kanssa jo lapsena ja sittemmin ne ovat olleet myös osa hänen työtään pappina.

– Monen joulun edellä olen itse juontanut jonkun Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Ihmiset tulevat niihin monin erilaisin tunnoin, osa innoissaan jouluvalmisteluista, osa niiden tai työn väsyttäminä.

– Joillekin jouluun voi myös liittyä luopumisen ja ikävän tunteita siksi, että päällimmäisenä mielessä on joku kokemus joulusta, joka ei enää voi toteutua. Mutta uskon, että jokainen tulee tilaisuuteen hetkeksi levähtämään, tavoittelemaan iloa ja tyyntymään kaiken keskellä. Myös Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun.

Piispan oma suosikkijoululaululista on hyvin samankaltainen kuin suurimmalla osalla suomalaisista. Vahvoja kokemuksia liittyy vanhoihin klassikoihin kuten Varpunen jouluaamuna ja Arkihuolesi kaikki heitä. Sylvian joululaulu sai uutta merkitystä Espanjassa ulkosuomalaistyössä vietetyn vuoden aikana.

– Viime vuosina olen tykännyt erityisesti Taivas sylissäni -laulusta. Se on ihana, uudempi laulu ja tiivistää hienosti joulun sanoman.

Omaan jouluun työn kautta

Mari Leppäsen omiin lapsuuden jouluihin kuului aina iso joukko ihmisiä – vanhemmat, kuusi sisarusta, isovanhemmat ja muita sukulaisia.

– Meillä joulua ei vietetty vain oman perheen kesken. Me lapset esitimme jouluevankeliumin, tiernapojat ja jotakin muutakin. Vanhin siskoni organisoi ja värkkäsi tiernapoikapäähineitä ja miekkoja.

– Lauloimme joululauluja, myös Kauneimmat Joululaulut -vihosta. Kävimme lapsiryhmän kanssa laulamassa vanhainkodissakin. Hiljennyimme jouluhartauteen myös kotona ja monesti vielä yöllä kävimme hautausmaalla.

Nykyisin jouluun valmistautuminen on erilaista.

– Joulunalusaika on töissä usein tiivistä, ja aineellinen valmistautuminen jää vähemmälle. Kotimme vieressä olevassa kirkossa lauletaan Kauneimpia Joululauluja, ja sen jälkeen seurakuntatalossa pidetään lähetystyön hyväksi joulumyyjäiset, josta haemme jotain myös omaan jouluumme.

– Mutta edelleen vietämme joulua isommalla porukalla sukulaisten kanssa. Jossain kohtaa syödään ja jaetaan lahjoja ja sitten käymme jouluyön messussa.

Senegalilaiset lapset kurkkivat koulun ikkunasta.
Kauneimpia Joululauluja on laulettu vuodesta 1973 lähtien. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran työhön maailman lasten hyväksi. Kuvassa on esikoululaisia Ndouffin kylässä Senegalissa. Kuva: Hannele Tulkki-Williams

”Olemme riippuvaisia toisistamme”

Seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran järjestämissä Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa pidetään esillä myös lähetystyötä ja lahjoittamista, mikä Mari Leppäsen mielestä sopiikin hyvin jouluun.

– Lähetystyö on kristittyjen tapa olla tässä maailmassa. Jumala syntyi lapseksi lahjana meille, ja kun ’lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa’. Meidän on mahdollista jakaa omastamme, ja monesti antaminen on ihan yhtä merkityksellistä kuin saaminenkin. Se toteutuu hienolla ja viisaalla tavalla myös Kauneimpien Joululaulujen kautta.

Leppäsen mielestä kristinusko ei myöskään ole sidottu mihinkään kansallisuuteen tai alueeseen, ja sisäänpäin kääntynyt ajattelu on sille vierasta.

– Jos jossain on hätä – lähellä tai kaukana – meidän tulee reagoida siihen. Maailma on yksi ja olemme riippuvaisia toisistamme.

Teksti: Kirsi Elo


Palaa otsikoihin